Apuvälinepalvelut elävät suurten muutosten keskellä. Apuvälineiden tarve kasvaa ikääntyneiden määrän lisääntyessä (Töytäri & Kanto-Ronkanen 2022), ja yli 75-vuotiaiden määrä tulee jopa kaksinkertaistumaan vuoteen 2070 mennessä (Valkonen & Lassila 2021, 9). Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluva apuvälinepalvelu joutuu toimimaan entistä pienemmillä taloudellisilla resursseilla suhteessa kasvavaan palvelumäärään. Tämä vaatii palvelulta parempaa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Digitalisaatiossa nähdään mahdollisuuksia muuttaa työtapoja ja työn sisältöä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4.)
Vantaan kaupungin apuvälinepalveluiden yhteiskehittäminen
Kun asiakkaat ja asiantuntijat osallistuvat yhdessä kehittämiseen, on mahdollista kehittää yhdenvertaisia ja vaikuttavia palveluja (Sihvo ym. 2018, 11, 31). Kaukolinna ja Simonen (2023) paneutuivat opinnäytetyössään Vantaan kaupungin apuvälinepalveluiden etäpalvelujen kehittämiseen. He selvittävät sekä ammattilaisten että asiakkaiden etäpalveluihin liittyviä toiveita, tarpeita ja saavutettavia hyötyjä. Käyttäjiä mietityttivät erityisesti vuorovaikutuksen toteutuminen etäpalveluissa sekä käyttäjien valmiudet digitaalisten palveluiden käyttöön.
Ratkaisuja etäpalveluiden kehittämiseen
Kaukolinnan ja Simosen (2023) kehittämistyössä kävi ilmi, että moneen apuvälinepalvelun toimintoihin kaivattiin etäpalvelumahdollisuutta. Kuva 2 esittää tiekarttana etäpalveluiden kehittämisteemoja Vantaan kaupungin apuvälinepalveluille vuosille 2023–2025.
![[Alt-teksti: kaaviossa on esitetty tavoitteet aikajanalle asetettuina vuodesta 2023 vuoteen 2025, muun muassa sähköinen ajanvaraus, asiakkaan apuvälinetarpeen arvio etäpalveluin sekä sähköinen viestintä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/11/800_2023_Asiakkaat-ja-ammattilaiset-asettivat-askelmerkit_2-1024x570.jpg)
Käyttäjät nostivat sähköisen ajanvarauksen tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Sen nähtiin säästävän aikaa ja rahaa sekä mahdollistavan ajankäytön optimoinnin. Eräs käyttäjäasiakas kuvasi saavutettavia hyötyjä näin: “On paljon helpompaa, kun ei tarvitse lähteä kotoa, ei tarvitse etsiä kyytejä ja ei tarvitse valmistautua samalla tavalla kuin lähtisi jonnekin. Saa olla kotona tutussa ympäristössä.” (Kaukolinna & Simonen 2023, 43)
Uudessa ajanvarauksen palvelumallissa asiakas tunnistautuu, valitsee palveluvalikoimasta tarvitsemansa palvelun ja sopivan palveluajankohdan. Varatusta ajasta tulee asiakkaalle tieto tekstiviestillä.Koko palveluprosessi voi nopeutua, kun asiakas toimii enemmän itse.
Yhteiskehittämisen haasteita ja onnistumisia
Baines ym. (2022, 1237) mukaan esteinä asiakkaiden osallistumiselle kehittämiseen nähdään usein ajan ja resurssien tuomat haasteet. Näin tapahtui myös Kaukolinnan ja Simosen kehittämistyössä. Asiakkaiden osallistaminen kehittämiseen ei onnistunut täysin suunnitelmaan mukaan. Kehittämisen lopputulos vaikuttaa kuitenkin onnistuneelta, ja sähköistä ajanvarausjärjestelmää voidaan viedä käytäntöön. Jatkossa käyttäjäpalautteiden kerääminen on ehdotonta, jotta voidaan varmistua palvelun toimivuudesta kaikille käyttäjille.
Kirjoittajat
Hanna Simonen valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta asiakkuusjohtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa (YAMK) -koulutuksesta. Hän työskentelee Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella esihenkilötehtävissä.
Tarja Korpela on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori hyvinvointiyksikössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori.
Lähteet
Baines, R., Bradell, H., Edwards, K., Sebastian, S., Prime, S., Tredinnick-Rowe, J., Sibley, M. & Chatterjee, A. 2022. Meaningful patient and public involvement in digital health innovation, implementation, and evaluation: A systematic review. Health Expectation 25,1232–1245. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/hex.13506
Kaukolinna, I. & Simonen, H. 2023. Etäpalvelut osaksi kuntoutuksen apuvälinepalveluita. Opinnäytetyö. Oulun ammattikorkeakoulu ja LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/809208/Kaukolinna_Iida_Simonen_Hanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Marcus Aurelius. 2020. Nainen, läppäri, toimisto, kirjoitus. Pexels. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-lappari-toimisto-kirjoitus-4064418/
Sihvo, S., Isola, A-M., Kivipelto, M., Linnanmäki, E., Lyytikäinen, M. & Sainio, S. 2018. Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 16/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3927-1
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6
Töytäri, O. & Kanto-Ronkanen, A. 2022. Apuvälineet ja ympäristön esteettömyys. Teoksessa Autti-Rämö, I., Melkas, S., Rajavaara, M &, Salminen, A-L (toim.). Kuntoutuminen. Helsinki: Duodecim. Oppiportti. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/ktm00563/do
Valkonen, T. & Lassila, J. 2021. Väestön ikääntymisen taloudelliset vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:36. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 28.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-492-7
