Kuntoutuksen vaikuttavuutta voidaan arvioida asiakkaan ja ammattilaisen välisessä yhteistyössä toteutuvalla hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutoksella. Kuntoutus itsessään ei aiheuta muutosta, vaan vaikuttavuuden aikaansaaminen edellyttää kuntoutustarpeen tunnistamista, yksilöllisyyttä, motivaatiota sekä ammatillista ohjausta (Autti-Rämö 2021, 1369). Asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta edistämällä luodaan palveluja, jotka huomioivat asiakkaan oman elämänsä asiantuntijana.
Yksilölliset tarpeet saattavat yllättää tutkimustietoon tuijottavan asiantuntijan. Tämä kiteytyy asiakkaan kommentissa ravitsemusneuvontaan liittyen: ”Mä oon yli 80, niin so what! Mä syön just mitä mä haluan. Nautitaan ruuasta ja kaikista asioista!”
YAMK-opinnäytetyössä kehitettiin ikääntyneiden liikuntapalvelun toimintamalli, joka huomioi asiakaslähtöisyyden kehittämistyön keskiössä (Hämäläinen 2023). Kehittämistyössä ryhmämuotoinen ja paikan päällä tapahtuva liikuntaharjoittelu koettiin arvoksi sekä säännöllistä harjoittelua motivoivaksi tekijäksi: ” Ryhmässä nimenomaan on kiva tehdä ja se saa lähtemään liikkeelle!”
Lisääntynyt kotona vietetty aika koettiin toimintakykyä ja hyvinvointia heikentävänä tekijänä, ja sosiaalisten suhteiden ja kasvokkain kohtaamisen merkityksellisyys korostuivat.
Harjoittelu osaksi kuntoutujan arkea
Liikuntaharjoittelun siirtovaikutuksen toteutumiseksi harjoittelua tulisi integroida osaksi kuntoutujan arkea (Autti-Rämö 2021, 1371). Toisaalta on tärkeää tukea myös elinpiirin laajuutta mahdollistamalla osallistuminen paikan päällä toteutettaviin palveluihin. Näin voidaan estää lisääntyneen kodissa vietetyn ajan aiheuttamaa fyysistä inaktiivisuutta, sosiaalista eristäytymistä ja kiihtyvää toimintakyvyn heikentymistä (Rantanen 2022, 113).
Kuntoutuksen ammattilainen suunnittelee strategian asiakkaan kanssa yhdessä määriteltyjen kuntoutustavoitteiden saavuttamiselle sekä luo motivoivan ja harjoittelun sitoutumista edistävän harjoitusympäristön. Vaikuttavuus syntyy ammattilaisen ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa. (Mäki-Opas & Laatikainen 2021, 28; Autti-Rämö 2021, 1369–1374.)
Kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi kuntoutujan toimijuuteen ja harjoitusmotivaatioon. Asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta edistämällä voidaan tukea asiakkaan toimijuuden vahvistumista, lisätä kokemusta harjoittelun vaikuttavuudesta ja luoda ratkaisuja, jotka tukevat asiakasta hänen tarpeisiinsa pohjautuen (Härkäpää ym. 2020, 16–20). Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen mahdollistaa osallistumisen merkityksellisiksi koettuihin asioihin, jolloin koettu hyvinvointi ja elämänlaatu paranevat (Koskinen ym. 2022, 85–86).
Kirjoittajat
Milla Jenni Hämäläinen on LAB-ammattikorkeakoulun kuntoutuksen ja liikunnan YAMK-opiskelija ja Helsingin kaupungin palvelukeskustoiminnassa työskentelevä fysioterapeutti.
Minna Mukka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa terveysalan lehtorina sekä kuntoutuksen ja liikunnan integraation YAMK-koulutuksen koordinaattorina.
Lähteet
Autti-Rämö, I. 2021. Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021; 137(13),1369–1370. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16318
contact1896. 2017. Kuntosali, soutu, kunto. Pixabay. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/kuntosali-soutu-kunto-koulutus-2647326/
Hämäläinen, M.J. 2023. Helsingin kaupungin ikääntyneiden asiakkaiden liikuntapalveluprosessin ja toimintamallin kehittäminen toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemiseksi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111229171
Härkäpää, K., Kippola-Pääkkönen, A., Buchert, U., Järvikoski, A. & Kallinen, M. 2020. Asiakkaiden ja terapeuttien äänellä. Kokemuksia ja arvioita Kelan vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 21/2020. Helsinki: Kela. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/3edfdf5f-6deb-4afe-b78a-ec3515e5385f/content
Koskinen, S., Martelin, T., Sainio, P. ym. 2022. Väestön terveys ja vanheneminen. Teoksessa Rantanen, T., Kokko, K., Sipilä, S. & Viljanen, A. (toim.) Gerontologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 58–87.
Mäki-Opas, T. & Laatikainen, T. 2021. Näkökulmia sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaisvaltaiseen vaikuttavuuden arviointiin. Yleislääkäri 5/2021, vsk 36, 27–30. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/26262/Ma%cc%88ki-OpasT_ym_Yleislaakarilehti_521.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rantanen, T. 2022. Toimintakyky ja osallistuminen. Teoksessa Rantanen, T., Kokko, K, Sipilä, S. Viljanen, A. (toim.) Gerontologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 104–119.
