Autismikirjon lapsi perheineen hyötyy pätevästä psykoedukaatiosta

Autismikirjon häiriö on keskushermoston kehityksellinen häiriö. Autismikirjon ydinoireisiin kuuluvat toimintakykyä haittaavat laaja-alaiset ja pysyvät erityispiirteet, jotka vaikuttavat sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Lisäksi ydinoireisiin kuuluvat rajoittuneet, toistavat ja joustamattomat käyttäytymismallit, kiinnostuksen kohteet ja toiminnot. (Duodecim 2023.)

Autismikirjoon on saatu Suomessa ensimmäistä kertaa tammikuussa 2023 Käypä hoito -suositus, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa käytänteitä terveydenhuollossa (Pennanen & Saarnikko 2023). Psykoedukaatio eli ymmärryksen lisääminen autismikirjon häiriöstä sekä kuntoutuksesta ja tukimuodoista on Käypä hoito -suosituksen mukaan keskeistä yksilölle itselleen ja hänen läheisilleen (Duodecim 2023).

Vaikka Käypä hoito -suositus painottaakin psykoedukaation keskeistä asemaa autismikirjon hoidossa, psykoedukaatiosta ei kuitenkaan ole ollut saatavilla suomenkielistä tutkimistietoa autismikirjoon liittyen ja kansainvälisestikin tutkimustietoa on niukasti. Marjo Grönholmin (2023) opinnäytetyö käsittelee psykoedukaation merkitystä autismikirjon lapselle ja lapsen läheisille ja antaa samalla uutta suomenkielistä tietoa autismikirjon psykoedukaatiosta. Opinnäytetyössä haettiin integratiivisen kirjallisuuskatsauksen kautta vastauksia siihen, millä tavoin psykoedukaatiota voidaan toteuttaa autismikirjon lapselle, ja millainen merkitys psykoedukaatiolla on autismikirjon lapselle ja lapsen läheisille.

Tietoa on voitava prosessoida

Autismikirjon lapsen ja läheisten psykoedukaatioon liittyy keskeisesti tiedon antaminen yksilöllisesti ja ymmärrettävässä muodossa (National Institute for Health and Care Excellence 2021). On tärkeää, että lapsi pääsee itse prosessoimaan saamaansa tietoa aktiivisen toiminnan kautta. Lapselle ja nuorelle annettujen tehtävien tulisi olla ikäryhmään räätälöityjä ja niissä tulisi olla leikkisä sävy ja sisältö. (Grönholm 2023.)

Kuva 1. Psykoedukaation tavoitteena on autismikirjon ymmärtämisen lisääminen. (Kuva: Microsoft Office 365 kuvapankki)

Psykoedukaation monet ulottuvuudet

Psykoedukaatiosta hyötyvät lapsen lisäksi vanhemmat, lapsen sisarukset, isovanhemmat ja muut läheiset. Psykoedukaation toteuttamisen tavat ja paikat ovat moninaisia, ja sitä voidaankin yhdistellä erilaisiin menetelmiin ja interventioihin. (Grönholm 2023.) Autismikirjon lasten ja nuorten tapauksessa psykoedukaatiota fasilitoivalla henkilöllä tulisi olla syvällinen tieto ja kokemus autismikirjosta (Motlova ym. 2017).

Psykoedukaation merkitys autismikirjon lapsille ja hänen läheisilleen on moninainen. Se lisää ymmärrystä ja hyväksyntää sekä lapsella itsellään että lapsen lähipiirillä. Psykoedukaatiolla voidaan vaikuttaa parhaimmillaan myös lapsen oireilun vähentymiseen ja taitojen parantumiseen, ja myös lähipiirin hyvinvointi lisääntyy ja stressi vähenee. Ryhmämuotoisella psykoedukaatiolla on tukeen ja vertaistukeen liittyvää arvoa erityisesti silloin, kun se kohdistuu lapsen lähipiiriin. (Grönholm 2023.) 

Kirjoittajat

Marjo Grönholm on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva YAMK-opiskelija. Hän on aiemmalta koulutukseltaan sekä fysioterapeutti että sosionomi ja toimii tällä hetkellä asiakasohjaajana ikääntyneiden palveluissa. Grönholm on työskennellyt aiemmin sosionomina autismikirjon lasten ja nuorten parissa sekä varhaiskasvatuspuolella ja myöhemmin fysioterapeuttina. Kiinnostus autismikirjon ihmisten aseman edistämiseen ja autismitutkimukseen on voimakas erityisesti siksi, että Grönholmin omassa perheessä autismikirjo on vahvasti läsnä.

Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Lähteet

Duodecim. 2023. Autismikirjon häiriö. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50131#K1

Grönholm, M. 2023. Psykoedukaation merkitys lapselle ja hänen läheisilleen. Opinnäytetyö YAMK. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092526268

Motlova, L., Balon, R.& Beresin, E. 2017. Psychoeducation as an Opportunity for Patients, Psychiatrists, and Psychiatric Educators: Why Do We Ignore It. Acad Psychiatry 41, 447–451. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa https://link.springer.com/article/10.1007/s40596-017-

National Institute for Health and Care Excellence. 2021. Autism spectrum disorder in under 19s: support and management. Katsaus. NICE Clinical Guidelines, No. 170. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK571989/

Pennanen, T. & Saarnikko, K. 2023. Potilaan lääkärilehti. Autismikirjon hoitoon Käypä hoito -suositus ensimmäistä kertaa. Viitattu 6.5.2023. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50131#K1