SampoLAB Osaajaverstaan projektitiimi toteutti benchmarkkausmatkan eli vertailevan opintomatkan Kuhmon Taitotehtaalle. Kainuun ammattiopiston Taitotehtaan idea on edistää ammatillista koulutusta oppilaitosten seinien ulkopuolella. Samaan pyrkii osaltaan myös LAB-ammattikorkeakoulun hanke SampoLAB Osaajaverstas (LAB 2023).
Matka oli antoisa ja opettavainen kokemus, jossa käytiin läpi niin onnistumisia kuin kehityskohteitakin. Tilaisuus jätti jäljen LABin projektitoimijoiden mieliin ja suunnitelmiin, ja seuraavaksi pureudumme matkan antiin.
Dokumentoinnin apuvälineeksi on kehitetty Motorola-malli, jonka avulla voidaan arvioida niin yksilön kuin projektiryhmänkin työskentelyä (Partanen 2013; Kuva 1). Teimme kaksipäiväisen matkamme päätteeksi Motorola-harjoituksen, jossa jokainen kahdestatoista osallistujastamme reflektoi niin tilaan tutustumisesta tulleita havaintoja kuin benchmarkkauksen dialogia kokemusasiantuntijoiden kanssa. Dialogissa keskusteltiin siitä, miten tiimioppimiseen tukeutunut toimintamalli on palvellut pedagogisena toimintatapana heidän kohdallaan.
Mikä meni hyvin?
Ensinnäkin toimiva oppimisympäristötila nousi esille. Tilan monikäyttöisyys ja kyky sopeutua eri käyttötarkoituksiin oli selkeä vahvuus. Tilassa keskeisellä paikalla oli tiimivalmentamiseen keskeisesti liittyvä dialogirinki.
Tutustuimme matkan aikana useisiin henkilöihin, jotka kertoivat meille tiimioppimiseen liittyvistä kokemuksistaan hyvin avoimesti. Myös benchmarkkausmatkalle osallistuneiden eri tahojen edustajien aktiivinen läsnäolo ja keskustelu sai kiitosta. Useat eri näkökulmat rikastuttivat keskustelua.
Kokemusasiantuntijoiden inspiroivassa tarinassa korostuivat valmentajan ja opiskelijan keskinäinen luottamus ja valmentajan kyky kohdata opiskelijan yksilölliset tarpeet. Matkasta kokonaisuutena nousi esille oppiminen sekä jokaisen osallistujan kasvava tieto ja taito.
Kehityskohteitakin löytyi. Tiimioppiminen ei ollut saanut Taitotehtaan tämänhetkisessä toteutuksessa tarpeeksi painoarvoa, ja erityisesti työelämäprojektit ja yritysyhteistyö olivat jääneet vähemmälle resursseista johtuen.
Mitä opimme?
Matka tarjosi paljon oppeja. Koulutetut tiimivalmentajat osoittautuivat merkittäviksi tiimioppimisen mahdollistajiksi, ja lisäksi elinkeinoelämän kuuntelu ja ymmärrys tiimioppimisen näkökulmasta on tärkeää. Opimme, kuinka Kuhmossa tiimioppiminen oli toteutettu, mitä oppijat tarvitsevat ja kuinka opiskelijoiden tarpeisiin voidaan vastata. Opimme myös, mitä kaikkia tahoja ja millaisia resursseja toiminnan laadukkaaseen toteutukseen tarvitaan.
Opettajavalmentajien asiantuntemus on avainroolissa. Kaikkien toiminnassa mukana olevien perehdyttäminen ja sitouttaminen tiimioppimisen toimintamalliin on erittäin tärkeää. Yhteisen vision ja roolien kirkastaminen yhdistettynä opiskelijoiden yksilöllisen huomioinnin varmistamiseen on keskeistä.
Myös sopivien yritysten löytäminen opiskelijayhteistyötä varten on merkittävää toiminnan onnistumiseksi. Tulevaisuudessa keskitymme erityisesti tiimioppimisen mahdollisuuksiin ja tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa, jotta voimme tarjota opiskelijoillemme merkityksellisiä oppimiskokemuksia.
Kirjoittajat
Mirja Harvistola toimii LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä TKI-asiantuntijana sekä projektipäällikkönä hankkeessa SampoLAB Osaajaverstas (LAB 2023).
Franca Santiá toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta-yksikössä lehtorina ja opettajavalmentajana hankkeessa SampoLAB Osaajaverstas (LAB 2023).
Lähteet
LAB. 2023. SampoLAB Osaajaverstas. Hanke. Viitattu 28.8.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/sampolab-osaajaverstas
Partanen, J. 2013. Tiimivalmentajan parhaat työkalut. 2. painos. Jyväskylä: Partus.
