Suomalaiset kokevat enemmän kiirettä kuin muut eurooppalaiset, ja tunne on kasvanut, kun nopeasti kehittyvien teknologioiden opetteluun on löydyttävä aikaa työssä (Sutela 2020; Keyriläinen & Sutela 2018). Vaikka suomalaisten digiosaaminen on korkeaa, se ei jakaudu tasaisesti. Heikoin tilanne on organisaatioissa, joiden toiminta ei liity teknologioihin, joissa ei nähdä digitalisaation hyötyjä ja joissa koetaan kiirettä (Ali-Yrkkö ym. 2019; Suomen Yrittäjät 2019).
Design, uudet teknologiat ja elinikäinen oppiminen (DUTE) -hanke on rohkaissut päijäthämäläisiä työpaikkoja kokeilemaan erilaisia uusia teknologioita ja jakamaan osaamistaan. Fokuksessa ovat olleet etenkin ne, joilla on vähiten resursseja hankkia tietotaitoa itse. Kun kalenteri on muutenkin täynnä, uuden oppimisesta tulee kuitenkin rasite. Syksyllä 2021 DUTE selvitti alueen työpaikkojen digiosaamisen esteitä. Aikapulan lisäksi teknologioiden tuomaa lisäarvoa ei hahmoteta. Oppimiseen uhratulta ajalta odotetaan heti käytäntöön vietävää hyötyä. Oppimisen tulisi olla myös riippumatonta ajasta, paikasta ja muista ihmisistä – mutta niin, että voi nähdä myös muita.
Muotoiltu oppimiskokemus
DUTEssa haastetta lähdettiin ratkaisemaan muotoiluprosessin (Muotoilupakki 2023) keinoin: loppukäyttäjätieto analysoitiin ja kiteytettiin ongelmiksi, joihin kehitettiin pilotoitavia ratkaisuja. Aikapulaan ideoitiin konsepti, joka keskittyisi konkreettisiin tarpeisiin ja tekisi oppimisesta mahdollisimman vaivatonta sekä omin päin että vertaisten kanssa. Lisäksi ”uudet teknologiat” ajateltiin kohderyhmälähtöisesti: monelle pienyrittäjälle digiloikka on sosiaalista mediaa, moderneja www-sivuja tai laadukasta mobiilikuvaa.
DUTEN kolmitasoinen koulutusprototyyppi nojasi lupaukseen ”opi nopeasti”. Yhtäältä tarjottiin tunnin mittaisia, lounasaikaan sijoittuvia koulutussessioita, joissa keskityttiin kohderyhmien toivomiin aiheisiin ja käytännön kokeiluihin, kuten mobiilikuvaukseen, audiovisuaaliseen tarinankerrontaan ja luovaan ongelmanratkaisuun tapahtumissa, joissa näki myös muita. Toiseksi DUTEssa hyödynnettiin mikro-oppimista, eli muutaman minuutin palasiksi pilkottuja online-kursseja rajatuista ja kohderyhmien toivomista aiheista, joita voi opiskella mobiilisti silloin, kun itselle parhaiten sopii (Valamis 2023). Kolmanneksi, jos nälkä kasvoi syödessä, DUTE tarjosi organisaation avuksi opiskelijan, jonka kanssa opeteltiin muun muassa markkinointia, www-sivutuotantoa tai videontekoa.
Teknologian porttiteoria
DUTE houkutteli satoja oppijoita ja useat sen järjestämistä tapahtumista varattiin loppuun. Osallistujilta kerättiin palautetta mm. NPS-mittarin, eli niin sanotun suositteluindeksin avulla, joka DUTElla oli erinomainen +65 (Delighted 2023). Onnistumisen mahdollisti tietoperäinen käyttäjälähtöisyys ja muotoiluajattelu. Hankkeen taustalla vaikutti porttiteoria: Moni epäröi ottaa digiloikan, mutta mikäli lähtee liikkeelle kevyistä teknologioista, kynnys erilaisten sovellusten käyttöön madaltuu ja rohkeus sekä uteliaisuus kokeilla yhä uusia teknologioita kasvaa (Ryky 2019).
DUTE – Design, uudet teknologiat ja elinikäinen oppiminen (linkki DUTE-hankkeen verkkosivuille) on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutin toteuttama hanke, jota rahoitetaan osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia vuosina 2021-2023.
Kirjoittaja
Ari Hautaniemi (YTM) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa TKI-asiantuntijana. Hän on toiminut DUTE-hankkeen projektipäällikkönä.
Lähteet
Ali-Jyrkkö, J.; Mattila, J.; Pajarinen, M. & Seppälä, T. 2019. Digibarometri 2019. Taloustieto Oy, Helsinki.
Keyriläinen, M. & Sutela, H. 2018. Suomalaisten palkansaajien kokemuksia työn digitalisaatiosta. Työelämän tutkimus 16:4, 275–288.
Muotoilupakki. 2023. Muotoiluprosessi. Viitattu 29.8.2023. Saatavissa https://muotoilupakki.fi/muotoiluprosessi/
Ryky, P. 2019. ”Kone tai palvelu on tyhmä, mikäli seniori ei kykene sitä käyttämään.” Sitra. Viitattu 29.8.2023. Saatavilla https://www.sitra.fi/blogit/kone-on-tyhma-ei-seniori/
Suomen Yrittäjät. 2019. Suomalaisten pk-yritysten digiosaaminen 2019. Viitattu 29.8.2023. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tutkimukset/suomalaisten-pk-yritysten-digiosaaminen-2019/
Sutela, H. 2020. Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa. Tilastokeskus. Viitattu 29.8.2023. Saatavissa https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/suomalaisten-naispalkansaajien-kiire-korostuu-eurooppalaisessa-vertailussa-1/
Valamis. 2023. Microlearning. Viitattu 29.8.2023. Saatavissa https://www.valamis.com/hub/microlearning
Linkit
Linkki 1. DUTE-hankkeen nettisivut. Viitattu 29.8.2023. Saatavissa https://www.dute.live
