Biojätteen hyödyntämisessä on potentiaalia

Biojätteen lajittelu nähdään usein sotkuisena ja tarpeettomana, jos oman talouden biojätemäärä on alhainen. Lajittelu on kuitenkin hyödyllistä sekä yksilön että kaupunkiyhteisön näkökulmasta. Oikeaoppinen lajittelu ja tehokas hyödyntäminen on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää.

Syke julkaisi vuonna 2020 seurantatietoja, jonka mukaan kotitalouksien biojätteen kierrätysaste ei nouse riittävän nopeasti, jotta Suomi saavuttaisi EU:n asettaman tavoitteen (Suomen ympäristökeskus 2020). Biojäte on monipuolinen resurssi, jolla on suuri potentiaali biokaasun ja lannoitteen tuottamisessa.

EU:n ja Suomen hallituksen asettamat tavoitteet

Euroopan unioni (EU) uudisti jätelainsäädännön vuonna 2018, jonka tavoitteena oli vähentää syntyvää jätettä, lisätä resurssien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä nostaa kierrätysaste 55 % vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2020 (kuva 1) kierrätysaste Suomessa oli 42 % (Suomen ympäristökeskus 2021). Suomen jätelakia muutettiin vuonna 2021 EU:n tavoitteita mukailevaksi. Lain mukaan vuonna 2024 biojätteen erilliskeräys on järjestettävä kaikissa yli viiden asunnon kerros- ja rivitaloissa ja yli 10 000 asukkaan taajamissa jokaisen asuinkiinteistön on erilliskerättävä tai kompostoitava biojäte (Ympäristöministeriö 2021).

Pylväsdiagrammi jonka mukaan yhdyskuntajätteen määrän kasvua Suomessa kuvaava pylväsdiagrammi vuosilta 2016-2020. Jätteen määrä on kasvanut 2,77 miljoonasta tonnista 3,30 miljoonaan tonniin
Kuva 1. Taulukko Suomen kierrätysasteen kehittymisestä vuosien 2016–2020 (Suomen ympäristökeskus SYKE 2021)

Biojätteen lajittelun ja hyödyntämisen tehostaminen

Biojätteen lajittelun ja hyödyntämisen tehostaminen on EU:n yhteinen haaste. Keinoja lajittelun tehostamiseen on useita. Ranskassa on asteittain otettu käyttöön kannustinperustainen hinnoittelujärjestelmä lajittelun lisäämiseksi. Järjestelmä otettiin maassa käyttöön vuonna 2015 energiasiirtymälain myötä. Järjestelmässä, jätehuoltomaksut perustuvat kerätyn jätteen massaan. Ne koostuvat perusmaksusta ja painon mukaan laskettavasta lisästä. (Zero waste France 2017.)

Lajittelua voidaan tehostaa myös pienillä asioilla. Pääkaupunkiseudulla tehdyssä Biorent-hankkeessa syiksi lajittelemattomuuteen oli listattu biojätepussien huono laatu ja biojäteastian puute (Tuominen 2019.) Hankkeessa tehtiin koe, jossa pienen alueen kerrostaloasuntoihin asennettiin kierrätysastiat, jotka väri koodattiin taloyhtiön lajittelupisteen astioiden kanssa. Astioiden lisääminen teki lajittelusta helpompaa ja lisäsi kierrätystä.

Biojätteen hyödyntämiseksi myös jätehuollon prosessit ovat jatkuvan kehittämistyön kohteena. Etelä-Karjalan jätehuolto lopetti biohajoavien jätesäkkien käytön, sillä ne aiheuttivat ongelmia Kukkuroinmäen biokaasulaitoksella (Hannus 2021). Vaikka pussit ovat biohajoavaa materiaalia ne eivät sovellu biokaasun tuotantoon. Biojätepussien kehittäminen prosessiin sopivaksi takaisi lajittelun siisteyden ja tehokkaamman jätteen hyödyntämisen.

LAB-ammattikorkeakoulussa valmistellaan kehittämishanketta, jonka tavoitteena on edistää biojätteen lajittelua ja hyödyntämistä Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan kaupungilla on hyvä pohja kierrätysasteen ja biojätteen lajittelun nostamiselle, sillä kaupungin biojätteen kierrätysaste oli 55 % vuonna 2019 (Circwaste 2020).

Kirjoittajat

Susanna Vanhamäki työskentelee johtavana asiantuntijana LABin Kiertotalouden vahvuusalalla.

Annika Vinkka opiskelee energia- ja ympäristötekniikkaa LAB-ammattikorkeakoulussa ja on kiinnostunut uusiutuvien energiamuotojen tehostamisesta.

Lähteet

Circwaste. 2020. Kotitalousjätteen määrä ja biojätteen keräys. Viitattu 15.7.2022. Saatavissa https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Seuranta/Kotitalousjatteet

Hannus, T.2021. Suosi biojäteroskiksessa paperisia biojätepusseja tai sanomalehdestä taiteltuja pusseja – Etelä-Karjalan jätehuolto luopui biojäteastioiden isoista suojasäkeistä. Yle. Viitattu 15.7.2022. Saatavissa  https://yle.fi/uutiset/3-11814849

Suomen ympäristökeskus SYKE. 2020. Kotitalouksien jätteen kierrätysaste ei nouse riittävän nopeasti. SYKE. Viitattu 26.8.2022. Saatavissa https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kotitalouksien_jatteen_kierratysaste_ei_%2859416

Suomen ympäristökeskus SYKE. 2021. Kotitalousjätteet kulkevat uusiksi raaka-aineiksi. Viitattu 1.9.2022.Saatavissa https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kotitalousjatteet_kulkevat_uusiksi_raaka(62191)

Tuominen, L.2019. BIORENT – Kuinka tehostaa biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä vuokra-asunnoissa? Viitattu 14.07.2021. Saatavissa https://www.ym.fi/download/noname/%7BC288EAD6-B9EA-4D6A-835A-BD1CA1057984%7D/143472

Ympäristöministeriö. 2021. Kiertotalouden strateginen ohjelma. Viitattu 14.07.2022. Saatavissa https://ym.fi/kiertotalousohjelma

Zero waste France. 2017. Incentive levers. Viitattu 15.07.2022. Saatavissa https://www.zerowastefrance.org/en/zero-waste-approach/incentive-levers/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.