Brändi kiertotalouskeskuksen vetovoimatekijänä

Jätteiden käsittelyn siirtyminen pois loppusijoittamisesta, jätteiden lajitteluun ja hyödyntämiseen on nykypäivän tavoite. Vuonna 2018 yhdyskuntajätteestä loppusijoitettiin 0,7 % (Tilastokeskus 2020). Monet perinteisistä jätteiden käsittelyn alueista ovat uudistuneet ja niistä on muodostunut Kiertotalouskeskuksia. Termillä tarkoitetaan aluetta, jossa ympäristöliiketoimintaa tekevien yritysten liiketoiminta tähtää mm. jätteiden ja sivuvirtojen vähentämiseen, uudelleen käyttämiseen sekä kierrättämiseen. (Uusikartano 2018.)

Kouvolassa sijaitseva Hyötyvirta yritysalue on kiertotalouskeskus, joka on syntynyt perinteisen yhdyskuntajätteiden käsittelyn ympärille. Tällä hetkellä alueella toimii yli kymmenen yritystä, joista merkittävimmät kiertotalouden toimijat ovat Kymenlaakson jäte Oy ja Fortum Oy. Kouvola Innovation Oy on Kouvolan kehittämisyhtiö, jonka yhtenä painopisteenä on kehittää Hyötyvirta-alueen vetovoimaisuutta, koska alueelle tarvitaan uusia kiertotalouden sijoittujia tyhjille tonteille, jotka voisivat vahvistaa alueen kiertotaloustoimintaa. Yhtenä osana alueen vetovoimaisuuden kasvattamista alueelle suunnitellaan kiertotalouden osaamiskeskusta, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluita Hyötyvirta-alueelle, pienentää yritysten kynnystä sijoittua alueelle ja koota yhteen kiertotalouteen liittyvä toiminta. Tarkoituksena on, että keskus toimisi myös paikkana aktiiviselle kiertotalouden tki-toiminnalle. (Kouvola Innovation 2021; Räty 2021, 1; 18; 21.)

Kuvassa kuormalavoista valmistettuja istuimia ja viherseiniä. Taustalla lasiseinäinen rakennus.
Kuva 1. Kiertotalouden osaamiskeskuksen havainnekuva, jota suunnitellaan Hyötyvirta-alueelle Kouvolaan. (Kouvola Innovation Oy 2019)

Brändi osana kiertotalouskeskusta

Brändin rakentaminen on yksi olennainen osa keskuksen suunnittelua. Brändäämisellä halutaan herättää kohderyhmän kiinnostusta, lisätä vetovoimaisuutta sekä Hyötyvirta-alueen ja suunnitteilla olevan osaamiskeskuksen tunnettavuutta (Kouvola Innovation Oy 2021).

Houkutteleva ja onnistunut brändi on arvokas aineeton omaisuus, joka auttaa erottumaan kilpailijoista ja voidaan vaikuttaa kohderyhmän valintoihin sekä käyttäytymiseen vaikkapa parantamalla tarjottavien palveluiden houkuttelevuutta. (Brady 2009, 428-429.)

Vertaisoppiminen avuksi brändäämiseen

Brändäämistä on tehty myös muissa kiertotalouskeskuksissa ympäri Suomea. Keväällä 2021 selvitettiin viiden eri kiertotalouskeskuksen toimintaa ja brändiä haastattelemalla. Keskukset sijaitsivat Mikkelissä EcoSairila, Espoossa Ekomo, Turussa Topinpuisto, Nokialla Eco3 ja Kemissä Kemi-Tornion kiertotalouden innovaatioalusta. Haastattelut toteutettiin osana Hyötyvirta alueen kehittäminen -opinnäytetyötä. (Räty 2021.)

Alle on koottu havaintoja ja nostoja haastatteluista.

  • Tunnista alueen vahvuudet. Luo konsepti ja strategia, joiden mukaan toiminta ja brändi rakennetaan
  • Alueiden yritysverkostot ovat olennainen osa toimintaa ja osa brändiä
  • Käytä ulkopuolista apua brändi-ilmeen rakentamisessa
  • Verkkosivut ovat tärkeä kanava, joille kiteytetään ydinviesti
  • Pidä brändi ja ydinviesti helposti ymmärrettävänä
  • Brändi toimii mahdollistajana ja keskustelun avaajana

(Räty 2021, 48-52.)

Kirjoittajat

Ville Räty kirjoitus hetkelle työskenteli Kouvola Innovation Oy:n kiertotalouden asiantuntijana ja on laatinut opinnäytetyönsä Hyötyvirta-alueen brändin kehittämisestä.

Paul Carroll työskentelee LAB- Ammattikorkeakoulussa Kestävä kaupunkiympäristö koulutusohjelman opettajana ja opinnäytetöiden ohjaajana.

Lähteet

Brady, M., Goodman, M., Hansen, T., Keller. K. & Kotler, P. 2009. Marketing Management.  Englanti: Pearson Education Limited.

Kouvola Innovation Oy. 2021. KOSKES. [viitattu 22.6.2021] Saatavissa: https://kinno.fi/koskes/

Räty, V. 2021. Hyötyvirta-alueen kehittäminen : brändin kehittäminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-Ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala. Lahti. [viitattu 21.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021072016821

Uusikartano. J. 2018. Mikä ihmeen kiertotalouskeskus? Tampereen teknillinen yliopisto. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: https://circhubs.fi/mika-ihmeen-kiertotalouskeskus/

Tilastokeskus. 2020. Yhdyskuntajätettä kertyi vuonna 2018 aiempia vuosia enemmän. Suomen virallinen tilasto. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu 8.6.2021]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/jate/2018/jate_2018_2020-01-15_tie_001_fi.html

Kuva

Kouvola Innovation. 2019. KOSKES. [viitattu 22.6.2021] Saatavissa: https://kinno.fi/koskes/

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *