Datankeruulla kohti parempaa ymmärrystä

Oilon Oy:llä haluttiin saada tarkempaa tietoa siitä, kuinka polttimia käytetään ja miten ne toimivat tuotantoympäristössä. Tavoitteena oli parantaa polttimen suorituskykyä, mahdollistaa ennakoivaa huoltoa, tuottaa edistyneitä raportteja niin asiakkaiden kuin oman yhtiönkin tarpeisiin, tehostaa poltinten käyttöönottoa, parantaa tuotekehitystä ja prosessiturvallisuuta sekä tuoda erilaisia räätälöityjä sovelluksia saataville (Koivula 2021).

Tieto Oyj:n toimitusjohtaja Kimmo Alkio kirjoitti jo vuonna 2015: ”Digitalisaation vauhti kiihtyy ja perinteiset toimialojen rajat tulevat avautumaan ennennäkemättömällä tavalla.” (Alkio 2021). Kirjoitus on edelleen ajankohtainen, ja tämä on huomattu myös Oilonilla. Digitalisaation kautta haetaan uusia liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia. Asiaa lähdettiin tutkimaan: millä tavalla nykyisillä työkaluilla on mahdollista saada tietoa polttimen toiminnasta ja käyttäytymisestä.

”Nykypäivän data scientistilla on käytössään sellaiset analyysivälineet ja laskentakapasiteetti, josta parikymmentä vuotta sitten saatettiin vain haaveilla. Koodaustaitoiselle on tarjolla netissä huippuluokan analyysikirjastoja ja -rajapintoja ilmaiseksi. Se mikä ei ole halventunut, on datan keruu. Ehkä tulevaisuudessa esimerkiksi IoT-laitteiden avulla sekin helpottuu, mutta toistaiseksi etenkin suurten, tilastolliseen käsittelyyn ja koneoppimiseen soveltuvien datajoukkojen kerääminen on kallista, hidasta ja työlästä.” Näin kirjoittaa Mikko Lindholm, Tilastokeskuksen Kehittäminen ja digitalisaatio -palvelualueen ylijohtaja (Lindholm 2021). Oilonin polttimien data kerätään poltinohjainjärjestelmästä ja lisäksi erilaisilta lisäantureilta. Kyseiseen käyttöön soveltuvaa laitetta ei ollut markkinoilla saatavilla, joten laite oli suunniteltava ja rakennettava omin voimin. Laitteen suunnittelussa ja toteutuksessa käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita ControlThings Oy Ab -yhtiöstä. (Koivula 2021.)

Käyttäjäpalaute keskeistä

Laitteen suunnittelun ja valmistamisen lisäksi piti myös toteuttaa ympäristö, johon kerättävät datat tallennetaan. Järjestelmää varten pystytettiin pilvipalvelu, johon jokaisen yksittäisen polttimen tiedot saadaan tallennettua internetin välityksellä. Toteutuksen tietoturvaan panostettiin erityisen paljon.

Polttimelta ja lisäantureista saatavat tiedot tallennetaan aikasarjamuotoiseen tietokantaan, joka soveltuu hyvin tämäntyyppisen muuttuvan datan tallentamiseen. Käyttäjille luotiin käyttöliittymä, josta päästään näkemään tärkeimmiksi koetut mittarit ja trendit. Järjestelmän suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä pidettiin yrityksen sisäisiä aivoriihiä, tehtiin sidosryhmäanalyysejä sekä haastateltiin asiakkaita. (Koivula 2021.) Ilman monipuolista käyttäjä- ja asiantuntijapalautetta on hankala toteuttaa hyvää ja asiakasta palvelevaa järjestelmää.

Nyt dataa tallentuu tietokantaan useasta eri kohteesta, ja tulevaisuus näyttää, mihin kaikkeen sitä voidaan hyödyntää. Data on tietoa, ja vain mielikuvitus on rajana sen hyödyntämisessä.

Lähteet

Alkio 2015. Digitalisaatio vauhdissa – mitä seuraavaksi? [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/digitalisaatio-vauhdissa-mita-seuraavaksi

Koivula 2021. IoT − Datankeruu teollisuuspolttimista. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 4.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021110319206

Lindholm 2021. Suomen datatalous lähdössä lentoon. [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2021/suomen-datatalous-lahdossa-lentoon/

Kuvat

Kuva 1. Jeferrb. 2015. Network, iot, internet of things. Pixabay. [Viitattu 27.10.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/vectors/network-iot-internet-of-things-782707/

Kuva 2. Oilon 2021. Oilon Global Monitor.