Digitalisaatio muuttaa sote-alan palvelujärjestelmää. Sote-alan ammattilaisten työnkuva muuttuu, ja totuttuja toimintatapoja joudutaan uudistamaan. (Saranto ym. 2020, 179.) Leikkauspotilaan digihoitopolun avulla terveydenhuollon ammattilaisten resursseja voidaan kohdentaa oikein.
Digitalisaatio voidaan määritellä esimerkiksi perinteisten toimintamallien ja -tapojen muokkautumisella. Samalla syntyy uusia paremmin toimivia palveluja. (Neittaanmäki ym. 2021, 11.) Maailman terveysjärjestö WHO:n luoma digistrategia vuosille 2020–2025 tähtää terveyden parantamiseen maailmanlaajuisesti erilaisten digiratkaisujen avulla (World Health Organization 2021, 10–11). Digipalvelut sisältyvät usean hyvinvointialueen strategiaan. Vaihtoehtoisesti digipalveluita voidaan kehittää erillisenä digistrategiana. (Pennanen ym. 2023, 20.) Sote-alan digitalisaation onnistumisen kannalta on tärkeää, että sekä terveydenhuollon ammattilaiset että asiakkaat osallistuvat digipalvelujen jalkauttamiseen (Saranto ym. 2020, 182).
Digiratkaisujen hyödyt ja helpotukset
Sote-ammattilaiset tarvitsevat uusia taitoja digitalisaation myötä. Riittävä perehdys ja koulutus uusien palvelujen käyttöönotossa mainitaan useassa tutkimuksessa (Raatikainen 2021, 55; Tuomikoski ym. 2022, 332; Wahlberg 2024, 47). Digitaalisten palvelujen käyttöä ohjaavat ammattieettiset ohjeet sekä lainsäädäntö. Potilaiden tiedottaminen ja ohjaaminen korostuvat.
Turvallisuuden kannalta saumaton tiedonkulku eri toimijoiden ja järjestelmien välillä on ehdotonta. Parhaimmillaan digiratkaisut osallistavat potilaan oman hoitoonsa, ja sote-ammattilaiset voivat käyttää työaikaansa tehokkaammin. (Saranto ym. 2020, 186–188; Tuomikoski ym. 2022, 328.) Vaikka digitaalisiin ratkaisuihin siirryttäessä ei voida välttyä teknisiltä haasteilta, niihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä ja ne helpottavat monin tavoin. (Pennanen ym. 2023, 40–41.)
Kehittämisehdotus digihoitopolun luomiseksi
Wahlberg (2024) toteutti opinnäytetyönsä tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tarkoituksena oli selvittää, millainen on toimiva leikkauspotilaan digihoitopolku ja millainen on leikkauspotilaiden digihoitopolkujen tilanne kansallisella tasolla. Tavoitteena oli kuvata kehittämisehdotus toimintamallista, jota voidaan hyödyntää tulevaisuudessa leikkauspotilaan digihoitopolun kehittämisessä Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Tulosten mukaan digihoitopolun rakentaminen on pitkäaikainen prosessi, mutta siitä hyötyvät sekä terveydenhuollon ammattilaiset että potilaat. Sen käyttöönotto vapauttaa sote-ammattilaisten aikaa muihin työtehtäviin. Samalla potilaille annetaan enemmän vastuuta tiedontuottajina omaan terveyteensä. Kehittämisehdotus auttaa hahmottamaan, mitä on huomioitava leikkauspotilaan digihoitopolun suunnittelussa ja käyttöönotossa erikoissairaanhoidossa.
Kirjoittajat
Pilvi Wahlberg valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijaksi (terveydenhoitaja YAMK). Hänen kiinnostuksensa kohteena on digitaalisten ratkaisujen kehittäminen erityisesti erikoissairaanhoidossa.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
geralt. 2019. Altmann, G. Digitalisointi, Muutos, Käsi. Pixabay. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/digitalisointi-muutos-k%C3%A4si-mies-4667376/
Neittaanmäki, P., Lehto, M. & Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/75328/Yhteiskunnan%20digimurros.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf
Raatikainen, E. 2021. Päivystysavun työntekijöiden kokemuksia Omaolo-palvelusta – Kehittämissuunnitelma päivystysavun tulevaisuuden digikanavalle. Opinnäytetyö (YAMK). Lapin AMK. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121425976
Saranto, K., Kinnunen, U-M., Jylhä, V. & Kivekäs, E. 2020. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Tuomikoski K., Liljamo, P., Reponen, J. & Kanste, O. 2022. Digihoitopolkujen vaikutukset terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, Vol. 14 (3), 326–338. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.112648
Wahlberg, P. 2024. Leikkauspotilaan digihoitopolun kehittäminen Kanta-Hämeen keskussairaalaan. Opinnäytetyö (YAMK). LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403255123
World Health Organization. 2021. Global strategy on digital health 2020‒2025. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/344249/9789240020924-eng.pdf
