Puhelin herättää sinut aamulla, työpäivä kuluu näytön ääressä, ja illalla selaat somea ennen nukkumaanmenoa – kuulostaako tutulta? Digitaaliset laitteet ovat läsnä lähes jokaisessa hetkessä, ja samalla ne vaikuttavat suoraan hyvinvointiimme – sekä hyvässä että pahassa.
Digihyvinvointi tarkoittaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia arjessa, jossa digilaitteet ja -palvelut ovat jatkuvasti mukana. Vaikka digitalisaatiosta onkin paljon hyötyä, se tuo mukanaan myös haasteita (Tammisalo ym. 2020, 16). Digihyvinvointi on esillä julkisessa keskustelussa, mutta huomio keskittyy usein haittoihin, mikä voi luoda yksipuolisen kuvan digitalisaatiosta. Vaikka digitaalisen median käytön rajoittamista korostetaan usein, nämä keskustelut voivat toimia lähtökohtana syvemmälle ymmärrykselle digihyvinvoinnin merkityksestä.
Digitaalisuuden hyödyt ja haasteet
Digitaalisuus helpottaa arkea tarjoamalla palvelut, yhteystiedot ja viihteen helposti saataville yhdellä laitteella. Se tukee yhteydenpitoa läheisiin, mahdollistaa oppimisen lähes missä tahansa ja parantaa terveyspalveluiden saavutettavuutta. Perheiden yhteinen digilaitteiden käyttö voi lisätä läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia (Tammisalo ym. 2020, 30–31). Etähoivan yleistyminen esimerkiksi koronapandemian aikana on edistänyt myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistamalla itsenäisyyden ja osallisuuden kokemuksia (Welch ym. 2023).
Digitaalisuuden haasteet puolestaan vaihtelevat merkittävästi eri sukupolvien välillä. Ikääntyneet voivat kokea syrjäytymistä, kun palvelut siirtyvät yhä enemmän digitaalisille alustoille. Tämä voi lisätä yksinäisyyttä ja eriarvoisuuden tunnetta (Mielonen 2023, 277). Työikäiset saattavat stressaantua jatkuvasta tavoitettavuudesta. Lisäksi työn sekä vapaa-ajan raja hämärtyy, mikä lisää kuormitusta entisestään (Hammaren ym. 2022, 364). Nuorille digilaitteiden käyttö on luonnollisesti osa vapaa-aikaa. Liiallinen ruutuaika voi kuitenkin kuormittaa unta, lisätä ahdistusta ja heikentää keskittymistä. (Messena ym. 2022.) Pienillä lapsilla runsas ruutuaika saattaa jopa hidastaa tärkeitä kehitysvaiheita ja viivästyttää esimerkiksi puhumaan oppimista. (Huotilainen 2021, 225–226.)
Haasteisiin voidaan vastata kehittämällä digitaitoja
MLL (2023) määrittelee digiturvataidot kansalaistaidoiksi. Digiturvataidot vahvistavat osallisuutta, toimijuutta ja hyvinvointia median parissa. Medialukutaito tarkoittaa kykyä käyttää, tulkita ja arvioida kriittisesti erilaisia mediasisältöjä sekä tuottaa ja viestiä niiden kautta vastuullisesti. Hyvä medialukutaito edellyttää turvallista ja tietoista mediavälineiden käyttöä. (KAVI 2021, 5.) Se ei ole vain yksilön taito, vaan sillä on myös yhteiskunnallinen merkitys, sillä se tukee demokratiaa ja vahvistaa aktiivista kansalaisuutta (Mediakasvatusseura).
Jotta digitalisaation hyvinvointia tukevat mahdollisuudet saadaan paremmin esiin, digitaitoja on kehitettävä tarkoituksenmukaisesti. Ikääntyneille tarvitaan kohdennettua tukea, ja vanhemmille selkeää tietoa mediakasvatusmenetelmistä, jotta he voivat ohjata lapsia tasapainoiseen ja hyvinvointia edistävään mediankäyttöön.
Terveydenhoitajana digiajassa
Terveydenhoitaja on keskeinen asiantuntija terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä työssä, johon myös digihyvinvoinnin tukeminen kuuluu. Hänellä tulee olla valmiudet puuttua asiakkaan ongelmiin varhain ja vahvistaa selviytymistä (Haarala ym. 2015, 16–17). Liiallisen älylaitteen käytön tunnistaminen ja siihen varhain puuttuminen voivat ehkäistä tulevaisuuden haasteita, kuten mielenterveyden häiriöitä tai uniongelmia.
Nykypäivänä terveydenhoitajan työnkuvaan kuuluukin digitaitojen ylläpito. Koskisen ja Kärkkäisen (2025) mukaan tämä tarkoittaa asiakkaan tukemista löytämään terveellinen tasapaino digilaitteiden käytössä. Käytännössä se voi merkitä lapsiperheiden tukemista ruutuajan hallinnassa, nuorten ohjausta turvallisissa nettiympäristöissä, työikäisten kuormitustason tunnistamista tai ikääntyneiden digitaitojen vahvistamista esimerkiksi sähköisten palveluiden käyttöä varten.
Kirjoittajat
Nora Koskinen ja Niina Kärkkäinen opiskelevat terveydenhoitajiksi LAB-ammattikorkeakoulussa.
Sanna Imeläinen toimii tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajakoulutuksessa.
Lähteet
Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. 2.uudistettu painos. Porvoo: Bookwell Oy.
Hammaren, M., Jarva, E., Mikkonen, K., Kääriäinen, M. & Kanste, O. 2022. Scoping review of intergenerational learning methods for developing digital competence and their outcomes. Oulun yliopisto. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.122044
Huotilainen, M. 2021. Miten lasten ja nuorten älylaitteiden käyttöä pitäisi lähestyä? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 3/2021: 225–226. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo16049
KAVI. 2021. Polkuja medialukutaitoon – Opas varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Kansainvälinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://digilieto.fi/wp-content/uploads/2022/12/Opas_medialukutaito_varhaiskasvatus.pdf
Koskinen, N. & Kärkkäinen, N. 2025. Digihyvinvoinnin haasteet ja edistäminen terveydenhoitajan näkökulmasta. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025090724480
MLL. 2023. Turvallisesti digitaalisissa ympäristöissä. Mannerheimin lastensuojeluliitto Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointiadigiajassa/turvallisesti-digitaalisissa-ymparistoissa/
Mediakasvatusseura. Mediataidot. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://mediakasvatus.fi/mediakasvatus/#toggle-id-5
Messena, M. & Everri, M. 2022. Unpacking the relations between children’s use of digital technology and children’s well-being: A scoping rewiew. University college, Dublin. Sage journals. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/13591045221127886
Mielonen, J., Kuusisto, H., Kinnunen, U., Kemppi, A. & Saranto, K. 2023. Older adults’ experiences of ehealth in health and social care. 2023. Itä-Suomen yliopisto. Tampereen Yliopistollinen sairaala. Suomen eläkeläisliitto. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.125122
Pexels. 2016. Kädet, Puhelin, Älypuhelin. Pixabay. https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-puhelin-%C3%A4lypuhelin-1851218/
Tammisalo, K., Rotkirch, A., Alanko, L., Danielsbacja, M., Honkanen, J., Hämäläinen, M. & Prusskij, C. 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheissä. Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:43. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162438/VNTEAS_2020_43.pdf
Welch, V., Ghogomu, E.T., Barbeau, V.J., Dowling, S., Doyle, R., Beveridge, E., Boulton, E., Desai, P., Huang, J., Elmestekawy, N., Hussain, T., Wadhwani, A., Boutin, S., Haitas, N., Kneale, D., Salzwedel, D.M., Simard, R., Hébert, P. & Mikton, C. 2023. Digital interventions to reduce social isolation and loneliness in older aldults: An evidence and gap map. Campbell systematic reviews. John Wiley & Sons Ltd on behalf of The Campbell Collaboration. Volume 19, Issue 4. 2023;19:e1369. Viitattu 24.8.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1002/cl2.1369
