Lapsi- ja perhepalveluiden tarkoituksena on tukea perheiden hyvinvointia ja vastata perheiden kohtaamiin haasteisiin. Palveluita tarjoavat hyvinvointialueet, kunnat sekä kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja seurakunnat. Palveluiden kustannustehokas tuottaminen ja tasapuolinen saavutettavuus tuottavat toimijoille haasteita, joita poliittisilla päätöksillä ja erilaisilla hankkeilla (kuten LAPE-muutosohjelma) on pyritty ratkaisemaan. Vaikka palveluja ja palveluverkostoa on pyritty uudistamaan, on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä kuitenkin edelleen hajanainen ja asiakkaiden eriarvoisuus lisääntyy palveluvajeen vuoksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022, 13.)
Digitalisaatio voi tarjota joustavia ja kustannustehokkaita ratkaisuja näihin haasteisiin, sillä digipalvelut helpottavat perheiden pääsyä palveluiden piiriin. Terveyspalveluissa digipalvelut ovat jo hyvinkin ajankohtaisia ja asiakkaiden suosimia helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden vuoksi (Kainiemi ym. 2023). Digipalveluiden kehittämiseen on tarjolla myös rahoitusta; esimerkiksi Suomen kestävän kasvun ohjelman (2023–2025) kautta on ollut tarjolla hankerahoitusta digipalveluiden kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mukaan digitaaliset yhteydenottokanavat, kuten Pyydä apua -palvelun kaltaiset ratkaisut, voivat keventää henkilöstön työkuormaa ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. (Pitkänen ym. 2024, 61, 117.)
PerheTuki – lapsiperhepalvelut yhdessä sovelluksessa
Sosiaali- ja terveysministeriö (2022, 46–47; 2024, 27) painottaa, että digipalveluiden toimintamalleja on kehitettävä tukemaan asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta sekä palveluihin hakeutuessa että omassa hoidossa. Tässä kehityksessä Pyydä apua -nappi on osoittautunut toimivaksi matalan kynnyksen yhteydenottokanavaksi sote-palveluissa (Pitkänen ym. 2024, 61). Ratkaisuna digitaalisiin lapsi- ja perhepalveluihin voisi toimia sosionomi YAMK -opiskelijoiden visioima PerheTuki-sovellus, joka toimisi perheiden ja ammattilaisten yhteisenä alustana. Sovellus vastaisi Pitkäsen ym. (2024) tutkimuksessa esiin nousseisiin lapsi- ja perhepalveluiden kehittämissuosituksiin ja tukisi samalla Suomen kestävän kasvun ohjelman digitalisaatiotavoitteita.
![[Alt-teksti: kännykkää pitelevä käsi, taustalla teksti perhetuki.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/11/891_2024_Digitaalinen-sovellus-lapsi-ja-perhepalveluiden-saavutettavuuden-tukena_2-1024x512.jpg)
PerheTuki-sovelluksen tavoitteena on tarjota perheille yhden sovelluksen kautta laajasti erilaisia palveluja ja se voidaan nähdä Pyydä apua -napin toimintamallin jatkokehityksenä. PerheTuki mahdollistaisi ajanvaraukset muun muassa neuvolaan, viestinvaihdon perhetyöntekijän kanssa ja lapsen kehitystiedon jakamisen asiantuntijoiden ja perheen välillä, vähentäen fyysisten käyntien tarvetta ja lisäten perheiden tietoisuutta erilaisista palveluista ja tukimuodoista. PerheTuki-sovelluksen ensisijaiset käyttäjät olisivat lapsiperheiden huoltajat ja heidän luoman perheprofiilin avulla, sovellus osaisi kohdentaa perheelle sopivat palvelut. Sovelluksen kautta voitaisiin parantaa heikommassa asemassa olevien perheiden ajankohtaisen terveys- ja kasvatustiedon saavutettavuutta sekä lisätä heidän mahdollisuuksiaan kysyä neuvoa matalalla kynnyksellä.
Yhden sovelluksen periaatteella suunniteltu PerheTuki sisältäisi tietopankin, yhteystietohaun, tapahtumakalenterin, ajanvarauksen ja chatbotin. Chatbot voisi ohjata käyttäjiä oikeisiin palveluihin tai yhdistää heidät yhteyshenkilölle, kuten perhekeskuksen koordinaattorille. Sovellus toimisi myös ammattilaisten alustana, mahdollistaen moniammatillisen viestinnän ja asiakastietojen hallinnan käyttäjän luvalla, synkronoidun kalenterin kautta.
Kirjoittajat
Susanna Ahlfors on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Mirja Pajunen on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmasta.
Jaana Mantela toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja on kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.
Lähteet
Kainiemi, E., Kyytsönen, M., Kaihlanen, A-M., Virtanen, L., Heponiemi, T. & Vehko, T. (2023). Sairaanhoitajat digitaalisen asiakastyön tekijöinä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 1.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147697/URN_ISBN_978-952-408-212-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Pitkänen, S., Ranta, T., Mäkkylä, K., Aro, R., Aro, N., Kortelainen, J., Koski, N. & Stenvall, J. 2024. Lasten ja perheiden sosiaalipalvelut. Varhaisen tuen tilannekuva ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. 15:2024. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165618/VNTEAS_2024_15.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Suomen kestävän kasvun ohjelma. Hankeopas STM:n toiseen valtionavustushakuun vuosille 2023. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 13:2022. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164312/STM_2022_13_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation edellyttämä osaaminen. Jaoston raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita. 2:2024. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165386/STM_2024_2_rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y
