Yhä useampi ostos maksetaan digitaalisesti maksukortilla, ja samalla käteisen käyttö vähenee Suomessa ennätyksellistä tahtia (Suomen Pankki 2019, 2-3). Nuoret kokevat vastaavan muutoksen omakohtaisesti, sillä he ottavat ensiaskeleensa rahankäyttöön usein viikkorahakolikoiden muodossa, mutta siirtyvät nopeasti digitaalisten maksutapojen käyttäjiksi (Finanssiala 2019, 56, 61).
Digitaalinen taloudenhallinta nojaa tuttuihin asioihin
Käteisellä on useita hyviä puolia – se on konkreettista ja käsin kosketeltavaa (Harju 2018, 59). Käytettävissä olevan summan näkee lompakkoon kurkkaamalla, säästäminen onnistuu sukanvarressa, ja setelit voi jakaa kirjekuoriin vaikkapa viikkobudjettia varten. Lisäksi käteisellä maksaminen tuntuu konkreettisesti luopumiselta, ja sitä myöten käteisen käyttäminen pakottaa harkitsemaan ostoksia. Moni onkin edelleen käteisen käyttäjä, mutta yhä useampi suomalainen kantaa mukanaan ainoastaan maksukorttia tai käyttää puhelimensa mobiilimaksusovellusta. Rahan käyttäminen digitalisoituu ja muuttuu yhä abstraktimmaksi – tämä tuo haasteita oman talouden hallintaan (Deloitte 2019, 11).
Puusniekka (2020) selvitti YAMK-opinnäytetyössään, miten nuoret huolehtivat raha-asioistaan digitaalisilla työvälineillä. Tutkielman mukaan digitaalisen rahan käyttämiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin käteiseenkin. Nuorille on tärkeää päästä helposti näkemään käytettävissä oleva rahan määrä sekä tehdyt maksut. Käteismaksaja säästää kuitit ja selvittää niistä menonsa, mutta korttitapahtumat voi tarkastaa helpommin mobiilipankista. Sen selvittäminen, mihin rahat kuluvat, onkin merkityksellinen oppimisen hetki nuorelle ja näyttää konkreettisesti miten pienistä karkkiostoksista muodostuu ajan myötä iso summa. Säästäminen onnistuu mutkattomasti erilliselle säästötilille ja maksukortin avulla on helppoa tehdä päivittäisiä ostoksia. Puusniekan (2020) opinnäytetyöstä kävi ilmi, että hyödyllisin yhdistelmä nuorelle onkin käyttötili, säästötili, maksukortti sekä mobiilipankkisovellus. Näiden työkalujen avulla nuori voi hallita itsenäisesti omaa talouttaan, mikä onkin tärkeää, sillä omien raha-asioiden hallinta luo nuorelle uskoa omaan pärjäämiseen (Puttonen 2020). Lisäksi nuoret käyttivät myös muita digitaalisia työkaluja helpottamaan rahankäytön hallintaa. Yhä useammalla nuorella onkin käytössään jokin mobiilimaksusovellus, jolla voi vaivattomasti tehdä maksuja kaverille esimerkiksi lukiokirjoja ostaessa. Lisäksi osalla nuorista oli käytössään oman pankin tarjoama toiminnallisuus, jossa puhelimeen saapuva ilmoitus muistuttaa saldon hupenemisesta. Vastaavaa palvelua kaipasikin moni nuorista, sillä digitaalisen rahan suhteen suurin huoli oli oma tuhlaavaisuus. (Puusniekka 2020.)
Käteistä on mukava saada, mutta ostokset maksetaan mieluummin kortilla
Puusniekan (2020) tutkimuksessa kävi ilmi, että maksukortti oli ehdottomasti mieluisin maksutapa niillä nuorilla, joilla jo oli maksukortti käytössään. Käteistä ei haluttu käyttää, koska se koettiin maksutilanteessa noloksi ja hankalaksi. Käteisellä oli kuitenkin edelleen vielä tärkeä rooli mieluisana lahjana. Noin kolmasosa nuorista ottaisi edelleen mieluiten rahalahjan käteisenä, koska se tuntuu juhlavalta. Kolmasosa ottaisi rahalahjan suoraan tilille ja lopuille sillä ei ollut merkitystä. Kuitenkin myös lahjaksi saatu raha päätyisi talletusautomaatin kautta pankkitilille ja sitä myöten käytettäväksi maksukortilla.
Kirjoittajat
Noona Puusniekka on LAB-ammattikorkeakoulun digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta 12/2020 valmistunut tradenomi YAMK.
Sirpa Varajärvi toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä.
Lähteet
Deloitte. 2019. Chasing Cashless? The Rise of Mobile Wallets in the Nordics. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://www2.deloitte.com/content/dam/Deloitte/dk/Documents/financial-services/Downloads/Chasing_Cashless-The_rise_of_Mobile_Wallets_in_the_Nordics.pdf
Finanssiala. 2019. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. Tekstiraportti 2019. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: http://www.finanssiala.fi/materiaalit/SLM%202019_Tutkimusraportti.pdf
Harju, A. 2018. Käteinen on edelleen toimiva ja käytetty maksutapa. Teoksessa: Talouslukutaito 2020-luvulla. Suomen Pankki. Maksuneuvoston e-kirjanen. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://www.suomenpankki.fi/globalassets/fi/raha-ja-maksaminen/maksujarjestelmat/suomen-pankki-katalystina-maksuneuvosto/maksuneuvoston_e-kirjanen_2018_talouslukutaito_2020-luvulla.pdf
Puttonen, M. 2020. Talouden taju suojaa nuoren aikuisen mielenterveyttä. Helsingin Sanomat 9.1.2020.
Puusniekka, N. 2020. Transition from Cash Payments to Digital Money from the Youth Perspective. YAMK-opinnäytetyö. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. [Viitattu 29.11.2020]. Saatavissa:http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524274
Suomen Pankki. 2019. Suomen Pankin kuluttajakysely käteisen ja maksukorttien käytöstä. [Viitattu 12.10.2020]. Saatavissa: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/maksuliiketilastot/kateistilastot/
Kuvat
Kuva 1. mohamed_hassan. 2018. Ilmainen kuva Pixabayssa – Visa, Liiketoiminta, Ostot, Kortti. [Viitattu 4.12.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/visa-liiketoiminta-ostot-kortti-3082813/
