Julkisen hallinnon palveluissa tavoitteena on, että digitaaliset palvelut olisivat kaikille saavutettavat ja ensisijaisesti käytetty tapa asioida (Valtiovarainministeriö 2019, 18, 22). Käyttökelpoista digitaalisiin palveluihin tarvittavaa teknologiaa on jo olemassa, mutta niiden käyttökohde vammaispalveluissa saattaa olla uutta (Kivistö & Nygård 2019, 43–44.)
Vammaispalvelujen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
Suomessa vammaispalvelujen asiakkaita on arviolta 135 000 eli 2,4 % suomalaisista (Forsell ym. 2024, 2, 26–27). Vammaisuus nähdään nykyään enemmänkin sosiaalisena määritelmänä, kuinka henkilön vammaisuus näkyy suhteessa tilanteisiin, joissa hänen tulee toimia, aiemman lääketieteellisen diagnooseihin perustuvan määritelmän sijaan (Nurmi-Koikkalainen 2017, 10). Vammaispalveluja järjestetään sosiaalityön menetelmillä vammaispalvelulain määrittelemää perustehtävää toteuttaen (Hömppi ym. 2023, 13). Esteettömien ja saavutettavien monikanavaisten ja monipuolisten palveluiden järjestäminen vahvistaisi vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta (Kivistö & Nygård 2019, 44).
Monipuolisia digitaalisia vammaispalveluja
Heino (2024) kartoitti integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessaan vammaispalveluja käyttäville henkilöille suunnattuja digitaalisia palveluja. Kartoituksen tuloksista ilmenee, että henkilökohtaisen avun osittainen korvaaminen digitaalisella ratkaisulla näyttäisi olevan mahdollista. Etänä ohjattavat askareet ja sovelluspohjainen tuki voisivat ratkaista henkilökohtaisen tuen tarpeen (Tassé ym. 2020, 645; Ward ym. 2022, 6). Vammaispalveluja käyttävät henkilöt kykenevät etätapaamisiin (Beneteau ym. 2022, 484; Selick ym. 2022, 8; Dahake ym. 2023, 5), joten näin ollen vammaispalveluissa annettava ohjaus, neuvonta ja palveluntarpeenarvio olisi osittain järjestettävissä etäyhteyksin.
Tuloksissa korostui tarve saada ohjausta digitaalisten palveluiden käyttöön (Kivistö & Hokkanen 2020, 50; Beneteau ym. 2022, 484; Seivwright ym. 2022, 9, 14). Vammaispalvelujen tarjoajan on syytä tarjota opastusta osana lakisääteistä velvollisuuttaan tukea yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista (Vammaispalvelulaki 675/2023). Digitalisaatio on yksi mahdollisuus lisätä näitä vammaisen henkilön elämässä (Alathur & Pai 2023, 159; Zaagsma ym. 2023, 676).
Tuloksiin perustuen kehittämisehdotuksena esitetään digitaalisten vammaispalvelujen palvelukehikkoa. Yleisesti kansalaisten käytössä olevien digitaalisten palvelukanavien ohessa vammaispalvelut tarjoaisivat digitaalisen palvelun käyttötukea ja medialukutaidon opettamista. Lisäksi tarvittaisiin mobiilisovelluspohjaista henkilökohtaista avustajaa sekä videovastaanottoja ohjaukseen, neuvontaa ja verkostoneuvotteluihin. Myös sosiaalisen median hyödyntäminen ja digitaalinen ryhmätoiminta lisäisivät vammaisten osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa.
Kirjoittajat
Sini Heino valmistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta terveydenhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulusta. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat digitaalisten palvelujen kehittäminen, palvelumuotoilu sekä digitaalinen palvelutuotanto.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
Alathur, S. & Pai, R. R. 2023. Usefulness and barriers of adoption of social media for disability services: an empirical analysis. Transforming government. Vol.17 (1), 147-171. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1108/TG-06-2022-0094
Beneteau, E., Paradiso, A. & Pratt, W. 2022. Telehealth experiences of providers and patients who use augmentative and alternative communication. Journal of the American Medical Informatics Association : JAMIA. Vol.29 (3), 481-488. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1093/jamia/ocab273
Dahake, U., Tripathy, J. P., Choudhary, A., Jain, S., Bang, A. & Girish, M. 2023. Teleconsultation for Children With Developmental Disabilities During the Coronavirus Pandemic: Caregivers’ Experience. Curēus. Vol.15(11), 48816-e48816. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.7759/cureus.48816
Elf-Moondance. 2022. Työskentelee, työtä, kotoa. Pixabay. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ty%C3%B6skentelee-ty%C3%B6t%C3%A4-kotoa-kauko-toimi-7063329/
Forsell, M., Inget-Leinonen, S., Jasim, R., Lastikka, S., Lehto, J., Mielikäinen, L., Vakkuri, M. & Väyrynen, R. 2024. Sosiaalihuollon asiakasmäärät. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston tietojen hyödyntäminen palveluiden käytön seurannassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 1. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-235-8
Heino, S. 2024. Vammaispalveluja käyttäville henkilöille suunnattujen digitaalisten palveluiden kartoittaminen ‒ integratiivinen kirjallisuuskatsaus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184627
Hömppi, P., Voutilainen, M., Väre, A. & Nurmi-Koikkalainen, P. 2023. Vammaispalvelut 2022. Tuloksia kunta- ja työntekijäkyselystä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 15/2023. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-074-3
Kivistö, M. S. & Hokkanen, L. 2020. Valtavirtateknologioita itsenäisesti käyttävien vammaisten henkilöiden eriytyvät toimijuudet sähköisten vammaispalveluiden käyttäjinä. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. 12(1), 44–56. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.86948
Kivistö, M. & Nygård, M. (toim.) 2019. Yhdessä eteenpäin. Asiakasosallisuus vammaissosiaalityössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 42. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-293-2
Nurmi-Koikkalainen, P. 2017. Mitä vammaisuudella tarkoitetaan? Teoksessa: Tietoa ja tietotarpeita vammaisuudesta: Analyysia THL:n tietotuotannosta. Työpaperi 38/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-946-0
Seivwright, A., Kaleveld, L., Meltzer, A., Atkins, M., Varadharajan, M., Campbell, P., Callis, Z. & Wilson, E. 2022. Adaptation among aged care and disability service providers in response to the COVID-19 pandemic: Lessons for the future. Frontiers in health services. Vol.2, 1037256-1037256. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/frhs.2022.1037256
Selick, A., Durbin, J., Hamdani, Y., Rayner, J. & Lunsky, Y. 2022. Accessibility of Virtual Primary Care for Adults With Intellectual and Developmental Disabilities During the COVID-19 Pandemic: Qualitative Study. JMIR formative research. Vol.6(8), 38916-e38916. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/38916
Tassé, M. J., Wagner, J. B. & Kim, M. 2020. Using technology and remote support services to promote independent living of adults with intellectual disability and related developmental disabilities. Journal of applied research in intellectual disabilities. Vol.33 (3), 640-647. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jar.12709
Valtiovarainministeriö. 2019. Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen – neuvottelukunnan toimintakertomus. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:23. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Viitattu 20.9.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161486
Vammaispalvelulaki 675/2023. Finlex. Viitattu 19.11.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2023/20230675
Ward, R. E., Setiawan, I. M. A., Quinby, E., Fair, M., Ambadar, Z., Parmanto, B. & Dicianno, B. E. 2022. Mobile Health to Support Community-Integration of Individuals With Disabilities Using iMHere 2.0: Focus Group Study. JMIR human factors. Vol.9(1), 31376-e31376. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.2196/31376
Zaagsma, M., van de Velde, D., Koning, M. H. M., Volkers, K. M., Schippers, A. P. & van Hove, G. 2023. ‘When I need them, I call them and they will be there for me’. Experiences of independently living people with intellectual disabilities with 24/7 available online support. Disability & society. Vol.38 (4), 659–682. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09687599.2021.1932756
