Digitaalisuudella henkilökohtaistettua tukea syömishäiriöisen nuoren hoitoon

Digitaalisuus sujuvoittaa palvelujen saavutettavuutta ja kustannustehokkuutta. (Valtiovarainministeriö 2023). Syömishäiriöt ovat vakava nykynuorten ongelma. (Häkkinen & Raevuori 2022, 2; Gilsbach ym. 2023, 4–5.) Digitaaliset ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden tukea syömishäiriöisen nuoren hoitoa.

Digiratkaisujen edut ja arvioiminen

Digitaaliset ratkaisut eivät voi korvata nuoren perinteistä syömishäiriöhoitoa. Niiden arvo on saavutettavuudessa, edullisuudessa ja käyttömukavuudessa. Odotusajat lyhenevät ja mielenterveyteen liittyvä leimautumisen pelko vähenee. (Rantala ym. 2019, 2–3). Lisäksi ratkaisu voi henkilökohtaistettuna toimia tehokkaammin. (Rohrbach ym. 2023, 18.) Myös verkkoterapiat ja mobiilisovellukset yleistyvät.

Toistaiseksi digitaalisia ratkaisuja on tutkittu suhteellisen vähän, varsinkin nuorten syömishäiriöisten hoidossa. Metodologiset rajoitukset vaikeuttavat johtopäätösten tekemistä. (Hollis ym. 2017, 483–485; Dufour ym. 2022, 2–3). Koska Suomessa ammattilaisilla on todettu olevan hyvä kriittisen ajattelun osaaminen ja digikyvykkyys, keskiöön on noussut heidän arvionsa digitaalisten ratkaisujen soveltuvuudesta syömishäiriöisen nuoren hoidossa. (Elomaa-Krapu 2022, 10–11.)

Kuva 1. Lyhyempi odotusaika ja palvelujen anonyymisyys ovat digiratkaisujen etuja. (sweetlouise 2017)

Saavutettavaa hoitoa ja sitoutuneisuutta

Lehtinen (2023) kartoitti YAMK-opinnäytetyönä tehdyssä integratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa digitaalisia ratkaisuja syömishäiriöisten nuorten hoidossa. Kartoitus sisälsi 15 ajankohtaista alkuperäistutkimusta. Tulokset osoittavat, että digitaaliset ratkaisut tarjoavat joustavaa ja yksilöllistä tukea, joka parantaa hoidon saatavuutta ja sitoutuneisuutta. Kehittämisehdotuksena on, että digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa nuorten syömishäiriöisen hoidossa kiinnitetään erityisesti huomioita vuorovaikutukseen, luottamuksen turvaamiseen, yksityisyyden toteutumiseen sekä kohtaamisen tapaan. Vanhemmille digitaaliset ratkaisut mahdollistavat joustoa tavoitettavuudessa. Käyttöön otettavien digitaalisten ratkaisujen tulee aina perustua näyttöön ja tutkimukseen.

Oleellista digitaalisten ratkaisujen käyttöönotossa on, että ammattilaiset ovat osaavia ja digikyvykkäitä. (Anderson ym. 2017, 1235–36; Novack ym. 2023, 1–2,4; Steinberg ym. 2023, 85–86,93; Van Huysse ym. 2022, 192–193,199; Wood ym. 2021, 1,4–5.) Tulevaisuuden kannalta mielenkiintoista on, että jatkuvasti kehitetään uutta, kuten mobiilityökalu 2D- ja 3D-kehonkuvatyöskentely syömishäiriöisillä nuorilla aikuisilla (Ralph-Nearman ym. 2019, 1–2).

Kirjoittajat

Joni Lehtinen valmistuu YAMK-sairaanhoitajaksi sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut  -koulutuksesta LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hän on kiinnostunut terveydenhuollon asiakaskokemuksen kehittämisestä digi- ja teknologisten ratkaisujen keinoin. Hän toimii sairaanhoitajana Keskisen Uudenmaan tehostetussa avohoitoyksikössä, Järvenpäässä.

Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.

Lähteet

Anderson, K., Byrne, C., Crosby, R., & Le Grange, D. 2017. Utilizing Telehealth to deliver family‐based treatment for adolescent anorexia nervosa. The International journal of eating disorders, 2017, Vol.50 (10), 1235–1238. Viitattu 6.12.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1002/eat.22759

Dufour, R., Novack, K., Picard, L., Chadi, N. & Booij, L. 2022. The use of technology in the treatment of youth with eating disorders: A scoping review. Journal of eating disorders, 2022, Vol.10 (1), 182-182, Article 182. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://jeatdisord.biomedcentral.com/counter/pdf/10.1186/s40337-022-00697-5.pdf

Elomaa-Krapu, M. & Vuorijärvi, A. 2022. Osallistavia ratkaisuja digitaalisiin hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 95. Helsinki 2022. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/752859/2022%20Taito%2095%20Osallistavia%20ratkaisuja.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Gilsbach, S. & Herpertz-Dahlmann, B. 2023. “What Made My Eating Disorder Worse?” The Impact of the COVID-19 Pandemic from the Perspective of Adolescents with Anorexia Ner-vosa. Nutrients, 2023, Vol.15 (5), 1242, Article 1242. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://www.mdpi.com/2072-6643/15/5/1242

Hollis, C., Falconer, C., Martin, J., Whittington, C., Sarah Stockton, S., Glazebrook, C. & Davies, E. 2017. ”Annual Research Review: Digital health interventions for children and young people with mental health problems – a systematic and meta-review”. Journal of Child Psychology and Pscyhiatry 58, 474–503, numero 4 (toukokuu). Viitattu 8.12.2023 Saatavissa https://doi.org/10.1111/jcpp.12663

Häkkinen, L. & Raevuori, A. 2022. Lasten ja nuorten syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut korona-aikana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2022;138(6). Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/352834/duo16639.pdf

Lehtinen, J. 2023. Digitaaliset interventiot syömishäiriöisen nuoren hoidossa. YAMK-opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136194

Novack, K., Dufour, R., Picard, L., Taddeo, D., Nadeau, P-O., Katzman, D., Booij, L. & Chadi, N. 2023. Canadian pediatric eating disorder programs and virtual care during the COVID-19 pandemic: a mixed-methods approach to understanding clinicians’ perspectives. Annals of general psychiatry, 2023, Vol.22 (1), p.16–16, Article 16. Viitattu 6.12.2023. Saa-tavissa https://link.springer.com/article/10.1186/s12991-023-00443-4

Ralph-Nearman, C., Arevian, A.C., Puhl, M., Kumar, R., Villaroman, D, Suthana, N., Feusner, J.D. & Khalsa, S.S. 2019. A Novel Mobile Tool (Somatomap) to Assess Body Image Perception Pilot Tested with Fashion Models and Nonmodels: Cross-Sectional study. JMIR Mental Health 2019; 6(10):e14115. Viitattu 12.12.2023. Saatavissa https://mental.jmir.org/2019/10/e14115/PDF

Rantala, N., Keppo, J., Karadeniz, S., Hulkkonen, T. & Karla, T. 2019. Ennaltaehkäisevät digitaaliset mielenterveyspalvelut, tekoäly ja nuorten mielenterveys. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja. No. 76/2019. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/88457/978-951-39-7704-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Rohrbach, P., Dingemans, A., Evers, C, Van Furth, E., Spinhoven, P., Aardoom, J., Lähde, I., Clemens, F. & Van den Akker-Van, M. 2023. Cost-effectiveness of Internet Interventions Compared With Treatment as Usual for People With Mental Disorders: Systematic Review and Meta-analysis of Randomized Controlled Trials J Med Internet Res 2023;25:e38204 Viitattu 19.11.2023. Saatavissa URL: https://www.jmir.org/2023/1/e38204

Steinberg, D., Perry, T., Freestone, D., Bohon, C., Baker, J. & Parks, E. 2023. Effective-ness of delivering evidence-based eating disorder treatment via telemedicine for children, adolescents, and youth. Eating disorders, 2023, Vol.31 (1), p.85–101. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10640266.2022.2076334

sweetlouise. 2017. Kädet, sormet, positiivinen. Pixabay. Viitattu 8.12. 2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-sormet-positiivinen-2227857/

Valtiovarainministeriö. 2023. Julkishallinnon digitaaliset palvelut. Viitattu 20.11.2023. Saatavissa https://vm.fi/sahkoiset-palvelut

Van Huysse, J., Prohaska, N., Miller, C., Jary, J., Sturza, J., Etsell, K. & Bravender, T. 2022. Adolescent eating disorder treatment outcomes of an in‐person partial hospital program versus a virtual intensive outpatient program. The International journal of eating disorders, 2023, Vol.56 (1), 192–202. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/eat.23866

Wood, S., Pickel, J., Phillips, A., Baber, K., Chuo, J., Maleki, P., Faust, H., Petsis, D., Ap-ple, D., Dowshen, N. & Schwartz, L. 2021. JMIR pediatrics and parenting, 2021, Vol.4 (4), p.e32708-e32708, Article e32708. Viitattu 16.11.2023. Saatavissa https://pediatrics.jmir.org/2021/4/e32708/