Terveysteknologian kehitys on mullistanut terveydenhuollon toimintaa ja antanut asiakkaille enemmän valtaa omasta terveydestään huolehtimiseen. Palvelut ovat olleet murroksessa jo useamman vuoden niin Covid-19-pandemian kuin sote-uudistuksen tuomien haasteiden kautta. Suolistosairauksien kasvu aiheuttaa haasteita terveydenhuollolle, minkä vuoksi uusia digitaalisia hoitoprosesseja kehitetään. Digitaalisten menetelmien ja palvelujen hyödyntämisellä turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat terveyspalvelut kaikille. (Valtioneuvosto 2022).
Digitaalisuus tuo lukuisia uusia mahdollisuuksia suolistosairauksia sairastavan hoitoon. Uusia digipalveluja ovat jo omahoito, etävastaanotot, digitaaliset hoitoprosessit ja palvelualustat, tekoäly, robotiikka, etävalvonta sekä teknologiset ratkaisut diagnostiikassa. Tutkimusten mukaan digiasiointi on kasvanut vuosittain noin 8 % eri palvelumuodoissa (Kyytsönen ym. 2021.). Esimerkiksi etäasioinnin on todettu optimoivan molempien osapuolien ajankäyttöä sekä vähentävän terveydenhuollon kustannuksia sen vaikuttamatta potilaskeskeiseen lähestymistapaan (Kilpinen 2020).
Digitaalisilla menetelmillä on voitu myös lisätä potilaan tietoutta sairaudesta ja selviytymisestä (Carlsen ym. 2017) Suolistosairaan potilaan hoidossa tärkeää on oireiden remissio (Färkkilä & Kolho 2017). Hoidon onnistuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä rutiinikäyntejä terveydenhuollossa hoidon seuraamiseksi ja suunnittelemiseksi. Menetelmien hyödyntäminen osana suolistosairaan potilaan hoitoa ja myös hoidonohjausta on todetusti tuonut merkittäviä parannuksia palveluiden saatavuudessa. (Alanko & Liljeroos 2019).
Tavoitteena ymmärrys toimintaympäristön muutoksesta
LAB-ammattikorkeakoulun suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutus vastaa tämänhetkiseen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutustarpeeseen. IBD-hoitajien järjestön mukaan IBD-hoitajien asemaa ja määrää tulee vahvistaa (Anttila ym. 2022).
Koulutus antaa ammattilaisille hyvät valmiudet digitaalisten hoitoprosessien mahdollistamiseen. Tavoitteena ei ole ainoastaan esitellä uusia digimuotoja potilaan hoidossa, vaan auttaa ammattilaista ymmärtämään toimintaympäristön vaatimat digipalvelut haasteineen ja mahdollisuuksineen. Koulutuksen kehittämistehtävät käsittelevät digitaalisuutta, ja niiden kautta käytännön työtä vahvistetaan digitaalisten apuvälineiden avulla.
Yhteenveto
Digitaalisuus tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia suolistosairauksien diagnosointiin, hoidon seurantaan ja potilaiden itsehoitoon. Samalla se edistää suolistosairauksien hoito- ja tutkimusmahdollisuuksien kehittymistä. Digitaalisuuden palveluita tarvitaan, mutta ruohonjuuritasoa ei saa unohtaa. Koulutuksen kehittämistehtävät ovat yhteistyöväylä konkreettisten digitaalisten työvälineiden tueksi niin hoitohenkilöstölle kuin eri sairaanhoitopiireillekin.
Fanny Kilpinen toimii suolistosairauksien erikoistunut osaaja -koulutuksen vastuuopettajana ja ohjaa digitaalisiin hoitoprosesseihin liittyviä kehittämistehtäviä LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Alanko, T. & Liljeroos. H. 2019. Digitaaliset menetelmät osana IBD-potilaan hoitoa ja ohjausta. Viitattu 23.3.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117592/AlankoLiljeroos.pdf?sequence=2
Anttila, S., Suvanto, U. & Leppänen A. 2022. IBD-hoitajien lisääminen hoitotyön erikoisaloihin ja riittävä IBD-hoitajien määrä turvattava kouluttamalla heitä riittävästi. Viitattu 22.3.2023. Saatavissa https://ibd.fi/ibd-hoitajien-lisaaminen-hoitotyon-erikoisaloihin/
Carlsen, K., Jakobsen, C., Houen, G., Kallemose, T., Paerregaard, A., Riis, L., Munkholm, P., & Wewer, V. 2017. Self-managed eHealth Disease Monitoring in Children and Adolescents with Inflammatory Bowel Disease: A Randomized Controlled Trial. Inflammatory Bowel Diseases, 23(3), 357–365. Viitattu 15.3.2023. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28221247/
Färkkilä, M. & Kolho, K-L. 2017. Tulehdukselliset suolistosairaudet ‒ mikä vialla? Duodecim. Viitattu 13.3.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13907
JimCoote. 2019. Coote, J. Suolistosta, biologia, tiede. Pixabay. Viitattu 24.3.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/suolistosta-biologia-tiede-4413737/
Kilpinen, F-M., 2020. Perspectives of primary health care and psychiatric professionals on the experience of video conferencing for child psychiatric counselling. Master’s Thesis. University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences. Viitattu 23.3.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23845/16067225091592626430.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kyytsönen, M., Aalto, A-M. & Vehko, T. 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021. Väestön kokemukset. THL. Raportti 7/2021. Viitattu 16.3.2023. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142675/URN_ISBN_978-952-343-680-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtioneuvosto. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä siirretään perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Hallitusohjelma. Viitattu 20.3.2023. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-rakenneuudistus
