Monialaisuus määritellään rajoja ylittäväksi ammattilaisten yhteistyöksi, joka edellyttää hyvää viestintää organisaation eri tasoilla (Mönkkönen & Kekoni 2020). Hyvinvointialalla viestintä on edellytys toimivalle asiakaslähtöiselle työskentelylle, joka nousee keskiöön paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kohdalla. (Sandström ym. 2018.) Digitaalisuudella voidaan luoda joustavia ja paikkaan sitomattomia yhteistyömuotoja eri ammattilaisten välille.
Monialaisen yhteistyön tarpeessa olevien asiakkaiden tunnistaminen
Erilliset työskentelypaikat haastavat monialaisen työskentelyn hyvinvointialalla (Sandstöm ym. 2018). Asiakkaat, jotka monialaisesta työskentelystä hyötyisivät, jäävät herkästi palveluiden ulkopuolelle (Hujala & Lammintakanen 2018). Isoherrasen (2012) mukaan monialainen työskentely mahdollistaa asiakkaan elämän huomioimisen kokonaisuutena, jossa tietoa siirretään eri toimijoiden välillä sovituilla yhteydenpitovälineillä. Tämän määritelmän mukaan edellytykset yhteistyölle eivät ole yhteiset toimitilat.
Tutkimusten mukaan voidaan todeta, ettei paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita tunnisteta palveluissa (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2017; Wahlbeck ym. 2018; Ripatti 2024). Tarkkaa määritelmää asiakasryhmälle ei ole, mutta esimerkiksi Marcoux ym. (2017) mukaan kyseiset asiakkaat ovat heikommassa sosiaalisessa asemassa. Tavallisimmin heillä on joku pitkäaikaissairaus ja paljon palveluiden käyttöä. Sosiaalisiksi tarvepulmiksi Vest ym. (2017) määrittelevät muun muassa käyttämättä jääneet ajat, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä palveluiden epätarkoituksenmukaisen käytön.
Hyvinvointialan ammattilaisten välitön yhteistyö
Kananojan (2017) mukaan sosiaalisen tilanteen ja palvelun tarpeen arviointi heti hoidon alussa voi lyhentää merkittävästi hoidon kestoa ja helpottaa hoidon toteutumista. Ripatti (2024) toteutti ylempi AMK -opinnäytetyönsä toiminnallisena kehittämistyönä. Keskiössä oli paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kanssa työskentelevien hyvinvointialan ammattilaisten välinen yhteistyö. Kehittämistehtävänä oli kartoittaa monialaiseen työskentelyyn digitaalisia välineitä organisaatiossa, jossa ammattilaiset työskentelevät pidemmän välimatkan päässä toisistaan.
Ammattilaiset kokevat etäyhteydet hyvänä vaihtoehtona yhteistyön tiivistämiseksi. Haasteeksi muodostuu kuitenkin paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistaminen. Rakenteita ja työkaluja etäyhteydellä tapahtuvaan monialaiseen työskentelyyn on, mutta niitä ei osata hyödyntää riittävällä laajuudella. Kehittämistyön lopputuloksena syntyi välittömästi hyvinvointialalla hyödynnettävissä oleva malli hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin tunnistamiseksi monialaisuutta edellyttävän asiakkaan kohdalla (Ripatti 2024).
Kirjoittajat
Essi Ripatti valmistuu LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija- (YAMK) koulutuksesta. Hänen kiinnostuksenaan ovat digitalisaation hyödyntäminen ammattilaisen työn tukena uudistuneissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. Kaks-Kunnallisalan kehittämisäätiön julkaisuja 12/2018. Viitattu 23.42024. Saatavissa https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf
Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37493/isoherranen_vaitoskirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kananoja, A. 2017. Sosiaalityö terveydenhuollossa. Teoksessa: Sosiaalityön käsikirja. E-kirja. Helsinki. Tietosanoma. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/reader/9789518854213
Marcoux, V., Chouinard, M-C., Diadiou, F., Dufour, I. & Hudon, C. 2017. Screening tools to identify patients with complex health needs at risk of high use health services: A scoping review. PLoS One 12(11): 1–14.- Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0188663
Metamorworks. 2024. Digital binary code concept. Canva. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://www.canva.com/photos/MADerMMVUjo-digital-binary-code-concept-/
Mönkkönen, K. & Kekoni, T. 2020. Monitoimijaisuus työntekijän voimavarana ja haasteena. Teoksessa: Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 215–240. Viitattu 22.4.2024. Saatavissa 978-952-359-022-9.pdf (tuni.fi)
Ripatti, E. 2024. Etäyhteys monialaisen hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin tukena mielenterveys- ja päihdepalveluissa. YAMK-opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404247522
Sandström, S., Keiski-Turunen, A., Hassila, L., Aunola, E. & Alahuhta, M. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kuvaamana. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Viitattu 24.4.2024 Saatavissa https://www.oamk.fi/epooki/2018/moniammatillinen-yhteistyo-sosiaali-ja-terveysalan-ammattilaisten-kuvaamana/
Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2017. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset. Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa. Tuloksellisuustarkastuskertomus. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/05/22105012/paljon-palveluja-tarvitsevat.pdf
Vest, JR., Grannis, SJ., Haut, DP., Halverson, PK. & Menachemi, N. 2017. Using sturctured and unstructured data to identify patients need for services that address the social determinants of health. Int J Med Inf. 11(107), 101–106. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.clinicalkey.com/#!/content/playContent/1-s2.0-S1386505617302319?returnurl=https:%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS1386505617302319%3Fshowall%3Dtrue&referrer=https:%2F%2Fpubmed.ncbi.nlm.nih.gov%2F
Wahldeck, K., Hietala, O., Kuosmanen, L., McDaid, D., Mikkonen, J., Parkkonen, J., Reini, K., Salovuori, S. & Tourunen, J. 2018. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017, 71–77. Viitattu 23.4.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/136063
