Digitalisaatio ja taloushallinnon ammattilaisen työnkuva

Digitalisaatio, nykypäivän trendi sekä toimintatapoja muokkaava ilmiö, on tuonut mukanaan sellaisen termin kuin Teollisuus 4.0, eli neljäs teollinen vallankumous. Jos kolmessa ensimmäisessä teollisessa vallankumouksessa puhuttiin höyrykoneista, sähköistyksestä ja tekniikan kehityksestä, Teollisuus 4.0:ssa kyse on yhdistettävyydestä. Tekoäly ja koneet yhdistyvät yhdeksi tietoliikenneverkoksi. (Semenoja 2022)

[Alt-teksti: vallankumousten vaiheet piirroskuvana: mekanisaatio, massatuotanto, tietokoneet ja kyberfyysiset systeemit.]
Kuva 1. Teolliset vallankumoukset Christoph Roserin näkemyksen mukaan. (Roser 2015)

Taloushallinto ei ole poikkeus. Teknologia on muokannut toimintatapoja tälläkin alalla. Taloushallinnon prosessit on siirretty verkkoon, data varastoidaan järjestelmiin ja tiedon käsittely on reaaliaikaista. Mutta mitä taloushallinnon ammattilaiselta vaaditaan, jotta hän pysyy trendissä mukana?

Osaamisen kehittämisen tarve lisääntyy

Sitran julkaiseman Megatrendit 2023 -selvityksen (2023) mukaan eletään postnormaalia yllätysten ja muutosten aikaa. Teknologian sulautuminen yhteiskuntaan jatkuu, ja siitä syntyy työhön liittyviä kohtaanto-ongelmia. Työtehtävät ja ihmisen osaaminen eivät kohtaa oikealla tavalla. Yhteiskunta muuttuu, ja sen mukana lisääntyy jatkuvan oppimisen kehittämisen tarve.

Opetushallituksen ennakointiryhmän tekemän osaamistarvekyselyn (OPH 2023) mukaan suurimpia ammatillisten erityisosaamisten tarpeita ovat automaatio-osaaminen sekä sen hyödyntämismahdollisuuksien tunnistaminen. Kuvassa 2 (OPH 2023, 16) on esitetty osaamistarpeet eri ammattialoilla vuonna 2030.

[Alt-teksti: kaavio, jossa osaamisen alueita esimerkiksi digitaalinen lukutaito, digitaalisuuden perusteiden taito ja digitaalinen turvallisuusosaaminen.]
Kuva 2. Osaamisten tärkeys- ja taitovaatimukset vuonna 2030. (OPH 2023, 16)

Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin kirjanpitäjän ammatin katoamisesta rutiinitöiden automatisoinnin myötä. Voidaan kuitenkin todeta, ettei kirjanpitäjän työ ole uhan alla, vaan työnkuva muuttuu. Ihmisen ongelmanratkaisukykyä sekä vuorovaikutustaitoja ei voida toistaiseksi automatisoida. Näillä ominaisuuksilla on tärkeä rooli kirjanpitäjän ja asiakkaan välisessä yhteistyössä. (Aho 2019)

Yrittäjät näkevät kirjanpidon usein pelkästään lakisääteisenä prosessina. On kuitenkin ymmärrettävä, että kirjanpito on liiketoiminnan johtamisen väline. Sen avulla voidaan tarkastella menneisyyttä, seurata nykypäivää sekä ennustaa tulevaisuutta.

Tiedon tulkitsija ja konsultti

Yrittäjät ovat tottuneet hoitamaan talouttaan ilman ulkopuolista apua. Pyrkhin (2023) mukaan tähän tarvitaan muutosta. Ammattilaisen ohjauksella voi olla positiivista vaikutusta liiketoimintaan. Yrittäjän on luotettava kirjanpitäjän ammattitaitoon ja otettava ammattilaiselta ohjausta liiketoiminnan hoidossa. Kirjanpitäjän taas on tuotava enemmän oma asiantuntijuus esille saadakseen yrittäjän luottamuksen. Kun yrittäjä ymmärtää kirjanpitäjän asiantuntijuuden arvon, hän on myös valmis maksamaan palvelusta.

Hinnoitteluperiaate onkin yksi digitaalisen taloushallinnon tuomista muutoksista. Tositeperusteinen hinnoittelu on muuttunut arvopohjaiseksi. Arvopohjaisessa mallissa hinta määräytyy asiakkaalle tuotetun arvon mukaan (Kurvinen 2022). Koska asiakkaalle tuotettu arvo ei ole mitattavissa, eikä asiakas välttämättä tiedosta asiantuntijuuden arvoa, hinnoittelumalli saattaa tuntua asiakkaalta kohtuuttomalta.

Ammattilaisen on tehtävä oma osaaminensa tunnistettavaksi, jotta hinnoittelu olisi perusteltua, ja asiakas olisi valmis maksamaan palvelusta. Taloushallinnon ammattilaisen on myös uskallettava uudistaa osaamistaan tiedon käsittelijästä tiedon tulkitsijaksi ja konsultiksi. Tulevaisuudessa joudumme ehkä pohtimaan sitä, kuka on vastuussa, kun robotti tai tekoäly tekee talousrikoksen.

Kirjoittajat

Marina Pyrkh valmistuu keväällä 2023 liiketalouden tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulusta.

Teija Launiainen työskentelee laskentatoimen lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella.

Lähteet

Aho, A. 2019. Kirjanpitäjästä konsultiksi Pääkirja. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.

Kurvinen, J. 2022. Hinnoittelu: hinta asiakkaan saaman arvon mukaan. Palveluna. Verkkoblogi. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.palveluna.fi/blogi/arvopohjainen-hinnoittelu-hinta-asiakkaan-saaman-arvon-mukaan

Opetushallitus. 2023. Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Laaja-alainen_osaaminen_2030-luvulla.pdf

Pyrkh, M. 2022. Digitaalisen taloushallinnon vaikutukset yrittäjän asiakaskokemukseen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302021936

Roser, C. 2015. The four industrial revolutions. Researchgate. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/figure/The-four-industrial-revolutions-From-the-Wikimedia-Commons-Christoph-Roser-at_fig1_335581542

Semenoja, M. 2022. Neljäs teollinen vallankumous tuo finanssialalle uusia kasvunäkymiä. Salesforce. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa https://www.salesforce.com/fi/blog/2022/neljas-teollinen-vallankumous-ja-finanssiala.html

Sitra. 2023. Megatrendikortit. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/megatrendikortit-2023.pdf