Digitalisaation nopea eteneminen muuttaa yhteiskuntaamme syvällisesti, mutta samalla se herättää myös pelkoja ja vastustusta. Pelkojen lievittämiseksi tarvitaan lisää teknologista lukutaitoa, luotettavaa tietoa ja eettistä sääntelyä, joilla voimme löytää tasapainon teknologian hyödyntämisen ja siihen liittyvien huolien välillä.
Digitalisaation myötä yhteiskuntamme on muuttunut perusteellisesti. Se on parantanut elämänlaatua ja tarjonnut helpotusta arkeen. Samalla se on kuitenkin herättänyt myös pelkoja ja vastustusta. Termit teknofobia ja robotofobia kuvaavat näitä ilmiöitä, joissa teknologian ja robotiikan kehittyminen aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Teknofobia viittaa irrationaaliseen pelkoon tai vastenmielisyyteen teknologiaa kohtaan. Sitä voi ilmetä monin eri tavoin, kuten vastustuksena uusien teknologioiden käyttöönotolle, pelkona teknologian vaikutuksista työpaikkoihin tai huolina yksityisyyden ja turvallisuuden suhteen (Nestik ym. 2019). Robotofobia on teknofobian alalaji, joka keskittyy erityisesti robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviin pelkoihin, kuten pelkona siitä, että robotit vievät ihmisten työpaikat, tai että tekoäly kehittyy hallitsemattomaksi (Syrdal ym. 2009).
Pelkoja ja vaikutuksia
Fobioita ruokkii digitalisaation nopean etenemisen myötä syntynyt tunne hallinnan menettämisestä. Esimerkiksi työpaikkojen automatisointi ja tekoälyn laajeneva käyttö eri aloilla voivat aiheuttaa huolta työttömyydestä ja työmarkkinoiden epävakaudesta. Lisäksi teknologian lisääntyvä läsnäolo jokapäiväisessä elämässä älylaitteiden ja sosiaalisen median kautta saattaa herättää huolta yksityisyyden suojasta ja tietoturvasta (Nye 2006).
![[Alt-teksti: pelottavannäköinen mustahaarniskainen robotti, jolla on pääkallomaiset hampaat ja hehkuvat oranssit silmät.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/06/608_2024_Digitalisaation-uhkakuvat-teknofobia-ja-robotofobia-1024x542.jpg)
Teknofobian ja robotofobian vaikutukset voivat hidastaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja rajoittaa niiden potentiaalia parantaa elämänlaatua. Pelot johtavat ehkä polarisaatioon, jossa teknologiaa kannattavat ja sitä vastustavat ryhmät asettuvat vastakkain. Tämä vaikeuttaa rakentavaa keskustelua ja yhteistyötä, joka on välttämätöntä teknologian hyötyjen maksimoimiseksi ja haittojen minimoimiseksi (Nomura ym. 2006).
Tasapainon löytäminen
Pelkojen lievittämiseksi on tärkeää lisätä teknologista lukutaitoa ja tarjota luotettavaa tietoa uusista teknologioista. Tämä auttaa ihmisiä ymmärtämään paremmin teknologian vaikutuksia ja mahdollisuuksia, sekä vähentää irrationaalisia pelkoja. Lisäksi on tärkeää kehittää eettisiä ohjeistuksia ja sääntelyä, jotka varmistavat teknologian käytön turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden (Maurer ym. 2016).
Digitalisaatio tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Teknofobia ja robotofobia ovat luonnollisia reaktioita teknologian nopeaan kehitykseen, mutta ne voidaan voittaa avoimen keskustelun, koulutuksen ja eettisen sääntelyn avulla. Yhteiskunnan onkin löydettävä tasapaino, joka mahdollistaa teknologian hyödyntämisen samalla kun otamme huomioon ja käsittelemme siihen liittyvät pelot ja huolenaiheet.
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, ja hän yrittää kaikin tavoin löytää keinoja, joilla digitalisaatio helpottaa ja mukavoittaa elämää.
Lähteet
Maurer, M., Gerdes, J. C., Lenz, B., & Winner, H. 2016. Why Ethics Matters for Autonomous Cars. In Autonomes Fahren (pp. 69–85). Springer Berlin / Heidelberg. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/978-3-662-48847-8_4
Nestik, T., Zhuravlev, A., Eduard, P., Marianna, S. C., Lioudmila, B., Piurcosky, F. P., & Ferreira, J. V. 2019. TECHNOPHOBIA AS A CULTURAL AND PSYCHOLOGICAL PHENOMENON: Theoretical Analysis. Interação – Revista de Ensino, Pesquisa e Extensão. 20(1), 266–281. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.33836/interacao.v20i1.191
Nomura, T., Kanda, T., & Suzuki, T. 2006. Experimental investigation into influence of negative attitudes toward robots on human-robot interaction. AI & Society. 20(2), 138–150. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s00146-005-0012-7
Nye, D. E. 2006. Technology matters questions to live with. MIT Press.
SuttleMedia. 2023. Robotti, kyborgi, terminaattori. Pixabay. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/robotti-kyborgi-terminaattori-8147992/
Syrdal, D. S., Dautenhahn, K., Koay, K. L., & Walters, M. L. 2009. The Negative Attitudes Towards Robots Scale and reactions to robot behaviour in a live Human-Robot Interaction study. Adaptive and Emergent Behaviour and Complex Systems – Proceedings of the 23rd Convention of the Society for the Study of Artificial Intelligence and Simulation of Behaviour. AISB 2009, 109–115.
