Kunnioitus on kuin esileikki luottamukselle. Kunnioitus on luottamuksen perusta, joka ansaitaan teoilla ja sanoilla (esim. Saunders 2012). Kunnioituskaan ei siis synny aseman kautta, vaan tekojen ja puheiden (Simons 2002). Työyhteisössä kunnioitus ja luottamus koskevat molemminpuolisesti niin esihenkilöitä kuin heidän alaisiaankin.
Vaikka LAB-ammattikorkeakoulussakin sekä opettajien että muun henkilöstön keskuudessa ns. managementilla eli asioiden johtamisella on keskeinen rooli, perustuu onnistuminen kuitenkin pitkälti henkilösuhteisiin ja niiden hoitamiseen. Kun luottamusta ja kunnioitusta on henkilöstön keskuudessa vahvasti läsnä, voimme nauttia paremmasta yhteistyöstä, positiivisemmasta työilmapiiristä ja tietenkin paremmista kahvitauko- tai Teams-jutuista. Tässä blogissa avaan ajatuksiani menestyvän yrityksen reseptistä paitsi leadership- ja management-opettajan näkökulmasta myös ylipäätään LABissä viihtymisen näkökulmasta.
Yhteistyötä ja innovaatioita
Eikö toisen kunnioitus ole toisaalta myös osa hyvää käyttäytymistä. Sitä, että kuunnellaan hänen mielipiteitään ja sanojaan ilman, että ne tyrmätään heti. Kunnioitus onkin avain uuden innovointiin ja hedelmälliseen yhteistyöhön – erilaiset mielipiteet eivät automaattisesti merkitse kunnioituksen puutetta tai yhteistyöhaluttomuutta (Propis 2002).
Toistensa kunnioitus lisää myös työtyytyväisyyttä, mikä puolestaan vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja edistää tiimien toimivuutta. Tutkijat ovat todenneet, että mukavat työtoverit ja ystävällinen, asiallinen käyttäytyminen eivät vain saa kollegoja tuntemaan itseään hyväksi ja hyväksytyksi, vaan itse työntekijäkin hyötyy siitä (esim. Priyadarshini 2022; Liemohn 2023; Bialobrzeska ym. 2023).
Sanoista tekoihin ja takaisin
Vaikka monissa organisaatioissa korostetaan tärkeitä, työyhteisön hyvinvointia edistäviä arvoja, niiden soveltaminen käytännössä saattaa jäädä epäselväksi. Tämä on haaste monelle organisaatiolle.
Onkin tärkeää, että arvot konkretisoidaan ja jalkautetaan käytäntöön. Jokaisen työntekijän tulee pohtia, miten hän ilmentää noita arvoja omalla käytöksellään, omilla teoillaan ja sanoillaan. Joten muistakaamme tänäänkin olla mukavia toisillemme! ”Be nice!”
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.
Lähteet
Bialobrzeska, O., Baba, J., Bedynska, S., Cichocka, A., Cislak, A., Formanowicz, M., … & Kozakiewicz, K. 2023. Keep nice and carry on: effect of niceness on well-being. Basic and Applied Social Psychology, 45(5), 138‒156.
Brooks, J. D. 2019. Just a little respect: Differences in job satisfaction among individuals with and without disabilities. Social Science Quarterly, 100(1), 379‒388.
geralt. 2014. Palvelut, käsi. Pixabay. Viitattu 18.9.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/palvelut-k%C3%A4si-kourallinen-auta-442903/
Liemohn, M. W. 2023. Conducting space physics research: Wind the frog, work hard, and be nice. Perspectives of Earth and Space Scientists, 4(1), e2022CN000197.
Priyadarshini, S. 2022. It’s nice to be nice at work: role of interpersonal skills for career success. Strategic HR Review, 21(3), 92‒95.
Propris, L. D. 2002. Types of innovation and inter-firm co-operation. Entrepreneurship & Regional Development, 14(4), 337‒353.
Saunders, M. N. 2012. Organizational trust: A cultural perspective. Development and Learning in Organizations: An International Journal, 26(2).
Simons, T. 2002. Behavioral integrity: The perceived alignment between managers’ words and deeds as a research focus. Organization science, 13(1), 18–35.
