Digitaalinen murros on muuttanut perusteellisesti ihmisten odotuksia ja käyttäytymistä aiheuttaen perinteisille yrityksille muutospaineita (Verhoef ym. 2021). Pysyäkseen elinvoimaisina yritysten on kehitettävä liiketoimintaansa digitaalisten teknologioiden avulla. Omaan liiketoimintaansa keskittyvillä yrityksillä ei kuitenkaan ole aikaa pysyä ajan hermolla, eikä heillä siten ole kykyä tunnistaa niitä olennaisia asioita, joita he voisivat kehittää uuden teknologian avulla.
digitarvekartoitus.fi
Jotta digitaalisten teknologioiden käytöstä olisi todellista hyötyä liiketoiminnassa, digitaalinen kehitys on kytkettävä yrityksen strategiaan ja henkilöstö tulee osallistaa kehitykseen (Larjovuori ym. 2020; Kane ym. 2015). Syyskuun lopussa 2022 päättyvässä digiUP-projektissa (linkki 1) kehitettiin yrityksille digitarvekartoitus.fi-työkalu (linkki 2), jonka avulla ne voivat henkilöstönsä kanssa arvioida digitaalisia tarpeitaan ja tunnistaa siten liiketoiminnalleen osuvia strategisia kehittämiskohteita.
Linkki digiUP-projektin sivuille: https://lab.fi/fi/projekti/digiUP
Linkki digitarvekartoitus.fi-työkaluun: http://digitarvekartoitus.fi
Työkalulle on tarvetta
digiUP-projektissa selvitettiin yrityksiltä tarvetta digitarvekartoitus.fi-työkalulle. Tarvekysely toteutettiin Webropol-kyselynä, jonka linkkiä jaettiin suoraan yrittäjille (n = 100) yksityisviestillä heidän sosiaalisen median kanavien kautta. Kyselyyn vastasi 37 yrittäjää (vastausprosentti 37 %), jotka edustivat lähinnä päijäthämäläisistä kauneus-, rakennus-, maatalous-, sekä myyntialan, markkinoinnin ja talouspuolen yrityksiä. Yhteistä kaikilla vastaajilla on, että he ovat ottaneet digitaalisuuden jo ainakin pieniltä osin osaksi yrityksen toimintaa luomalla yritykselle sosiaalisen median kanavat.
Kysely tehtiin mahdollisimman helpoksi kiireisten yrittäjien täyttää, joten kysymyksiä oli vain kolme. Jokainen vastaaja vastasi kaikkiin kysymyksiin. Ensimmäinen kysymys oli taustakysymys ja sillä selvitettiin yritysten kokoa työntekijämäärän mukaan. Vastaajista 54 % edusti yhden hengen yritystä, 2–10 työntekijän yritystä 27 %, 11–50 työntekijän 14 % ja yli 50 työntekijän yritystä 5 %.
Toisessa kysymyksessä selvitettiin yrittäjien tarvetta työkalulle, joka helpottaisi digitaalisuusasteen hahmottamista henkilöstön näkökulmasta. Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti: 35 % kaikista vastaajista näki tarvetta kyseiselle työkalulle, 41 % ei nähnyt tarvetta ja 24 % ei osannut sanoa (kuvio 1).
![[Alt-teksti: Kaavio kyselyn tuloksista. Kysely mittaa, kokevatko yrittäjät tarvetta työkalulle, joka helpottaisi yrityksen digiasteen kehityksen seurantaa. Kyllä-vastauksia on 62 prosenttia, en-vastauksia 19 ja en osaa sanoa -vastauksia 19 prosenttia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/605_2022_Digitarpeiden-kartoitukselle-kysyntaa_1-1024x400.png)
Yksinyrittäjiä suurempia yrityskokoja edustavat vastaajat näkivät suhteellisesti enemmän tarvetta kyseiselle työkalulle (kyllä: 41,2 %). Tarve korostui suurimmassa kokoluokassa, jonka molemmat edustajat vastasivat myöntävästi tähän kysymykseen.
Kyselyn kolmantena kysymyksenä selvitettiin yrittäjien tarvetta työkalulle, joka auttaa digitaalisuusasteen kehityksen seurannassa. 62 % vastaajista koki tälle tarvetta (kuvio 2). Yksinyrittäjistä kyllä vastasi 45 % ja 2–10 työntekijän yrittäjistä 70 %. Sitä suurempien yritysten edustajista kaikki näkivät tarvetta kehityksen seurannan työkalulle.
![[Alt-teksti: Kaavio kyselyn vastausten tuloksista. Kysymys koski digiasteen kehityksen seurantaa myös henkilöstön näkökulmasta. Onko tarvetta työkalulle, joka helpottaisi seurantaa. Nyt ei-vastauksia on 41 prosenttia, kyllä-vastauksia 35 prosenttia ja en osaa sanoa -vastauksia 24 prosenttia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/10/605_2022_Digitarpeiden-kartoitukselle-kysyntaa_2-1024x401.png)
Kyselyn tulokset tukevat sitä, että digitarvekartoitus.fi:n kaltaiselle työkalulle on tarvetta. Erityisesti kehityksen seuranta kiinnostaa kyselyyn vastanneita yrittäjiä, mutta myös mahdollisuus henkilöstön näkökulman hahmottamiseen herättää mielenkiintoa.
Kirjoittajat
Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii digiUP-projektissa LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä.
Inka Usvaala työskentelee digiUP-projektissa markkinointiharjoittelijana ja opiskelee kolmatta vuotta LABissa liiketaloutta.
Lähteet
Kane, G. C., Palmer, D., Phillips, A. N., Kiron, D. & Buckley, N. 2015. Strategy, not technology, drives digital transformation. MIT Sloan Management Review and Deloitte University Press, 14(1‒25). Viitattu 15.9.2022. Saatavissa http://przemysl-40.pl/wp-content/uploads/2015-Strategy-Not-Technology-Drives-Digital-Transformation.pdf
Larjovuori, R. L., Ligthart, R., Heikkilä-Tammi, K., Keränen, K., Bordi, L., Laakkonen, T. & Mäkiniemi, J. P. 2020. Digimuutos tehdään yhdessä. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/313005/Digimuutos%20tehdaan%20yhdessa.pdf?sequence=2
Verhoef, P. C., Broekhuizen, T., Bart, Y., Bhattacharya, A., Dong, J. Q., Fabian, N., & Haenlein, M. 2021. Digital transformation: A multidisciplinary reflection and research agenda. Journal of Business Research, 122, 889-901.
Linkit
Linkki 1. LAB. 2022. digiUP. Digitaalisen transformaation johtaminen. Hanke. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/digiUP
Linkki 2. digiUP-projekti. 2022. digitarvekartoitus.fi-työkalu. Viitattu 15.9.2022. Saatavissa http://digitarvekartoitus.fi
