Päiväkirjamuotoisesta opinnäytetyöstä hyviä käytäntöjä työelämään

Opinnäytetyön toteutustavaksi on useampia vaihtoehtoja, ja yksi näistä on opiskelijan omaan kehittymiseen keskittyvä päiväkirjaopinnäytetyö. Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan tietoja ja taitoja käytännön asiantuntijatehtävässä. Tavoitteesta hyötyy myös yritys, sillä opiskelijan oman osaamisen kehittäminen haastaa totuttuja toimintatapoja yrityksessä ja edistää samalla työelämän kehittymistä.

Anni-Beata Rantasen opinnäytetyössä Projektiluontoisen etätoimitusvalvojan työssä kehittyminen tutkittiin, miten etätoimitusvalvojan työtä voi itse kehittää ja millaisia vaikutuksia etätoimitusvalvonnalla on eri sisäisten sidosryhmien työhön. Opinnäytetyötä varten Rantanen valitsi neljä sisäistä sidosryhmää, joiden vuorovaikutusta etätoimitusvalvonnan kanssa tarkasteli tarkemmin. (Rantanen 2021.)

Etätoimitusvalvonnalla tarkoitetaan sellaista toimitusvalvontaa, joka suoritetaan virtuaalisia viestintävälineitä ja järjestelmiä hyödyntäen. Yleisesti toimitusvalvonnalla taas tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan alihankinnan suoriutuminen siten kuin sopimuksen osapuolet ovat keskenään sopineet (Nieminen 2016).

Hyvien käytänteiden jakaminen

Päiväkirjaopinnäytetyön seuranta-ajanjakso on useimmiten kymmenestä kolmeentoista viikkoa. Viikkojen aikana omaa työskentelyä ehtii tarkastella useista eri näkökulmista.Tässä tapauksessa päiväkirjaseuranta kesti yhteensä kymmenen viikkoa, ja kesto vaikutti sopivalta kehityskohteiden löytämiseksi (Rantanen 2021).

Opinnäytetyöprosessin aikana havaitut kehitysehdotukset ja tulokset kannattaa jakaa omalla työpaikalla laajemminkin, jotta niistä voi hyötyä koko työyhteisö. Hyvien toimintatapojen ja toimivien käytänteiden jakaminen työyhteisössä voi yhtenäistää työyhteisön jäsenten tekemistä. Yksilö on usein taipuvainen sopeutumaan työyhteisön normeihin (Judge & Robbins 2018, 187). Jos kuitenkin yhteisössä kehitetään yhdessä, on yksilöidenkin helpompi sopeutua osaksi kyseistä yhteisöä kaikkine erilaisine toimintatapoineen.

Ongelmakohdissa  on varmasti suurta vaihtelua eri yrityksissä, mutta yhtäläisyyksiäkin väistämättä ilmenee. Tällöin esimerkiksi vuorovaikutukseen liittyviin ongelmiin voi saada ratkaisuehdotuksia muilta samoja ongelmia työstäneiltä. Vuorovaikutuksessa tulee kuitenkin aina huomioida sekä määrä että laatu (Jarenko & Martela 2017, 121). Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä havaintoja ongelmakohdista kerätään seurantajakson aikana, ja tulosten raportointia voi selkeyttää esimerkiksi kuvioiden tai kuvien avulla. Toisaalta taas niinkin yksinkertainen asia kuin esimerkiksi jonkin järjestelmän käyttöön liittyvä pieni vinkki voi auttaa työpaikalla useampia järjestelmän käyttäjiä. Rantanen käsitteli opinnäytetyössään myös työpaikallaan käytössä olevia järjestelmiä ja havainnoi niiden käyttöä omissa työtehtävissään.

Etävalvonta mukaan jo alkuvaiheessa

Etätoimitusvalvontaa käsittelevän päiväkirjaopinnäytetyön tuloksena kehitettiin työkalu helpottamaan sisäisten sidosryhmien välistä tiedonkulkua. Lisäksi ehdotettiin palaverikäytännön kehittämistä niin, että etätoimitusvalvonta on jatkossa mukana jokaisen projektin aloituspalaverissa sellaisten projektien osalta, joissa etätoimitusvalvontaa hyödynnetään.

Henkilökohtaisen työssä kehittymisen osalta voitiin todeta kokonaisuuden hahmottamisen parantuneen, tarkkuuden lisääntyneen sekä tärkeiden tietojen havaitsemisen kehittyneen. (Rantanen 2021.)

Kuva 1. Opinnäytetyössä ilmenneet kehityskohteet ratkaisuehdotuksineen (Rantanen 2021, 42)

Opinnäytetyöprosessin aikana esille nousseet kehityskohteet voivat parhaimmillaan olla sellaisia, joita muutkin ovat jo miettineet. Tällöin opinnäytetyössä esitetyt ratkaisut kehitettäville kohteille ovat avainasemassa. Jos ongelmille on löydetty muitakin ratkaisutapoja, työyhteisö voi yhdessä edetä ja sopia, millaisilla keinoilla ongelmaan päätetään puuttua.

Kirjoittajat

Anni-Beata Rantanen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta keväällä 2021. Blogikirjoituksen taustana on päiväkirjaopinnäytetyö  Projektiluontoisen etätoimitusvalvojan työssä kehittyminen.

Ullamari Tuominen työskentelee logistiikan lehtorina Liiketoiminta-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Jarenko, K. & Martela, F. 2017. Itseohjautuvuus | Miten organisoitua tulevaisuudessa? Helsinki: Alma Talent Oy.

Judge, T. & Robbins, S. 2018. Essentials of Organizational Behavior. Essex: Pearson education limited.

Nieminen, Sanna. 2016. Hyvä hankinta – parempi bisnes. Helsinki: Alma Talent Oy.

Rantanen, A. 2021. Projektiluontoisen etätoimitusvalvojan työssä kehittyminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 5.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134715[A18] 

Kuva

Kuva 1. Rantanen, A. 2021. Projektiluontoisen etätoimitusvalvojan työssä kehittyminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viitattu 5.4.2021]. Saatavissa: [A19] http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104134715