Digitalisoituvassa yhteiskunnassa digitaidot ovat kansalaisten perustaitoja. Samaan aikaan väestö vanhenee, ja digitalisaation tuomat muutokset asettavat ikäihmisille paineen pysyä mukana muutoksessa. (Rasi & Taipale 2020.)
Digikinkerit on Lahdessa toimiva, ostopalveluna tuotettu digitukipalvelu, joka keskittyy ikääntyneiden maksuttomaan ohjaamiseen. Digikinkereillä opetellaan käyttämään verkkoalustoja, joita tarvitaan arjessa päivittäin. (Haverinen 2023.) Palvelun käyttäjät osallistuivat vuonna 2023 opinnäytetyönä toteutettuun soveltavaan tutkimukseen, missä heiltä tiedusteltiin kokemuksia palvelusta (Ahti 2023).
Osallisuutta ja uusia ihmissuhteita
Ahtin (2023) opinnäytetyössä keskityttiin tarkastelemaan hyvinvointiin kohdistuvia vaikutuksia palvelun käyttäjien näkökulmasta. Vaikka Digikinkerit tarjoaakin tukea digitaalisilla alustoilla toimimiseen ja arjesta selviytymiseen, palvelu edistää myös käyttäjiensä hyvinvointia psyykkisellä, fyysisellä ja sosiaalisella tasolla. Osallistujat kertoivat uusista ystävyyssuhteista, joita palvelun käytön myötä on muodostunut. Uusien kavereiden kanssa käydään markkinoilla ja lenkeillä. Lisäksi arkeen on tullut uusia rutiineja, joiden vuoksi kotoa tulee lähdettyä aiempaa enemmän liikkeelle.
Palvelu on lisännyt käyttäjien kokemusta osallisuudesta, avannut uusia vaikuttamiskeinoja itseen ja ympäristöön sekä lisännyt yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Palvelun käytön myötä kynnys uusiin asioihin ryhtymiseen koettiin madaltuneen. Palvelua pidettiin korvaamattomana tukena paitsi digituen, myös muiden vaikutusten vuoksi. (Ahti 2023.)
Palvelun monta näkökulmaa
Digitalisaation ja hyvinvoinnin näkökulmien yhdistäminen moniulotteisesti on merkityksellistä palvelujen johtamisessa, kehittämisessä ja tutkimuksessa (Suhonen ym. 2022). Ikääntyneiden palveluja tulisi tarkastella itse palvelun tarkoituksen lisäksi myös muista näkökulmista. Vaikka palvelu on luotu palvelemaan yhtä tarkoitusta, se voi sivutuotteena tarjota paljon muuta. Digikinkerit on käyttäjälle maksuton palvelu, ja siten myös yksi menoerä kunnan budjetissa. (Ahti 2023.)
Erilaisten näkökulmien tarkastelulla voidaan lisätä ymmärrystä palveluiden merkityksestä. Esimerkiksi Seifertin ja Rösselin (2019) mukaan väestön ikääntyessä ja digitalisaation edetessä riski syrjäytymiselle kasvaa. Jos syrjäytymistä yhteiskunnasta ei pystytä ehkäisemään, voi sillä olla monenlaisia vaikutuksia ikääntyneen hyvinvointiin. Ilmiö voi aiheuttaa tulevaisuudessa erilaisia kustannuksia, kuten terveyteen liittyviä kuluja, jotka edelleen vaikuttavat terveydenhuollon kantokykyyn. Tulevaisuuteen peilaten voidaankin arvioida, että Digikinkereiden kaltaisten palveluiden ylläpito, jatkokehittäminen ja laajentaminen voivat lisätä ikääntyneiden hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä pienentää kustannuksia toisaalla. (Valtiovarainministeriö 2017.)
Kirjoittajat
Ninni Ahti on ammatiltaan sairaanhoitaja ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkintoa integroitujen hyvinvointipalvelujen kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa.
Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Ahti, N. 2023. Senioreiden digilukutaidon kehittäminen Lahden alueella: Digikinkereiden käyttäjien kokemukset palvelun vaikutuksista, toiminnasta sekä kehittämiskohteista. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027201
Haverinen, P. 2023. Johtava asiantuntija. Lahden kaupunki, osallisuus ja hyvinvointipalvelujen vastuualue. Haastattelu 3.3.2023.
Randgruppe. 2020. Vanhukset, pari. Pixabay. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/vanhukset-pari-pudota-k%C3%A4vell%C3%A4-5775209/
Rasi, P. & Taipale, S. 2020. Tuki, ohjaus ja koulutus: ikääntyneet digitalisoituvassa mediayhteiskunnassa. Gerontologia. 34(4), 328–332. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202101121058
Seifert A. & Rössel, J. 2019. Digital Participation. Teoksessa Gu D. & Dupre M. (toim.) Encyclopedia of Gerontology and Population Aging. 1–5. Cham: Springer. Viitattu 4.10.2023. Saatavissa rajoitetusti https://doi.org/10.1007/978-3-319-69892-2_1017-1
Suhonen, M., Leinonen, J., Nurmi, H., Kivivirta, V. & Syväjärvi, A. 2022. Digitalisaatio haastaa hyvinvointijohtamista ja edellyttää uusia painotuksia hallinnon tutkimukselle. Hallinnon tutkimus. Vol. 41(2), 166–173. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.37450/ht.113839
Valtiovarainministeriö. 2017. Digituen toimintamalliehdotus. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Julkaistu 19.12.2017. Viitattu 12.10.2023. Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/6581896/AUTA+raportti.pdf/74d0c25e-fa60-43c6-8856-c418faef9085
