Edunvalvontavaltuutus on hyvä laatia ajoissa

Väestö ikääntyy Suomessa entisestään (SVT 2022), ja yhä useampi tulee kohtaamaan elämässään tilanteen, jolloin täytyy huolehtia toisen, täysivaltaisen ja oikeustoimikelpoisen aikuisen asioista. Tilastokeskuksen vuoden 2022 ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä tulee nousemaan aina vuoteen 2070 saakka, kun syntyvyys samalla vähenee. Tämä heikentää huoltosuhdetta ja samalla tuo lisäkuormaa aikuisten lasten elämään, jos he alkavat huolehtia vanhempiensa asioista.

Kuva 1. Väestö ikääntyy voimakkaasti, ja siksikin edunvalvontavaltuutuksesta on hyvä olla perillä ja mieluiten tehdä se ajoissa.  (Prater 2008)

Toisen, täysi-ikäisen asioiden hoitamista helpottaa suuresti hyvissä ajoin laadittu valtakirja, jonka vahvistamisen ja sen myötä tulevan lainvoimaisuuden jälkeen, voi hoitaa valtakirjassa mainittuja oikeustoimia toisen puolesta (DVV 2022a).

Valtakirjan, jossa määrättyjä oikeustoimia valtuutetaan edunvalvontavaltuutetun hoidettaviksi, voi laatia kuka tahansa täysi-ikäinen missä vaiheessa elämää tahansa. Valtakirja on hyvä laatia edunvalvonta-asioita tuntevan kanssa, eli esimerkiksi lakimiehen tai muun oikeusoppineen kanssa. (DVV 2022b; Muistiliitto 2022.)

Valtakirjan on hyvä olla selkeä ja tarkasti rajattu että tiettyjen muotovaatimusten mukaan laadittu. Mitä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin asioita on valtakirjassa valtuutettu, sen paremmin tulee huomioitua päämiehen eli valtakirjan laatijan tahto (DVV 2022b). Näin suojataan ja varmistetaan, että päämiehen itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan mahdollisimman hyvin myös silloin, kun hän ei enää ole itsenäisesti kykenevä huolehtimaan omista asioistaan (Aalto 2020).

Edunvalvontavaltuutuksen voimaantulo

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan silloin, kun sille on tarve. Valtakirjasta on tultava ilmi, että se tulee voimaan silloin kun valtakirjan laatija, eli päämies, ei enää kykene huolehtimaan itsenäisesti asioistaan. (DVV 2022b.)

Tarvelähtöinen katsontakanta lähtee päämiehen edusta. Kun valtuuttaja ei enää kykene huolehtimaan omista perustarpeistaan tai huolehtimaan omasta taloudestaan, tulee valtuutetun hakea valtakirjalle vahvistamista, jolloin siitä tulee lainvoimainen. Vahvistamiseen tarvitaan lääkärinlausunto siitä, että valtuuttaja ei kykene enää hoitamaan asioitaan. (DVV 2022a.)

Jos valtakirjalla annetaan oikeus hoitaa myös taloudellisia asioita, antaa tuomioistuin tästä päätöksen ja rekisteriin merkitään edunvalvontavaltuutetulle oikeus hoitaa päämiehensä raha-asioita (Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007, 27 §).

Kuva 2. Edunvalvottavan itsemääräämisoikeus menee kaiken edelle. (Allen 2016)

Elinikäinen hallintaoikeus vahva

Opinnäytetyössä (Salmela 2022) selvitettiin muun muassa, voiko edunvalvontavaltuutettu luopua päämiehensä eli muistisairaan vanhuksen puolesta asunto-osakkeen elinikäisestä hallintaoikeudesta. Työssä tultiin loppupäätelmään, että päämiehen oikeudet menevät asunto-osakkeen omistajan oikeuksien edelle: valtuutettu ei itse pystyisi luopumaan päämiehensä puolesta tuosta elinikäisestä hallintaoikeudesta, sillä kyseessä on lahja, joka on kielletty oikeustoimi holhoustoimilain mukaan (Laki holhoustoimesta 442/1999).

Kirjoittajat

Rebekka Salmela on LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija.

Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Aalto, J. 2020. Arvotodellisuus – Tutkimus päämiehen asemasta holhoustoimen järjestelmässä. Väitöskirja. Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta. Rovaniemi. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64410/Aalto_Johanna_Acta280.pdf

Allen, A. 2016. Judicial Scale Law and Order. Flickr. Viitattu 28.5.2022. Saatavissa https://www.flickr.com/lawandorder

DVV. 2022a. Digi- ja väestötietovirasto. Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi

DVV. 2022b. Digi- ja väestötietovirasto. Näin laadit edunvalvontavaltakirjan. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://dvv.fi/nain-laadit-edunvalvontavaltakirjan

Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007. Finlex. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070648

Laki holhoustoimesta 442/1999. Finlex. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990442

Muistiliitto. 2022. Edunvalvontavaltuutus. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/fi/etuudet-ja-oikeudet/edunvalvontavaltuutus

Prater, E. 2008.  Street Sign: Watch for Senior Citizens. Flickr. Viitattu 28.5.2022. Saatavissa www.flickr.com/seniorcitizens

Salmela, R. 2022. Elinikäinen hallintaoikeus – edunvalvontavaltuutetun oikeudet ja velvollisuudet. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 30.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060113957

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2022. Väestö ja yhteiskunta. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html