Eettinen johtaminen työhyvinvoinnin tukena psykiatriassa

Sote-alan työvoimapula on ollut viime vuosina otsikoissa, eikä helpotusta tilanteeseen ole tiedossa tulevaisuudessa. Siksi onkin tarpeellista tarkastella henkilöstön työssä jaksamista ja työn pitovoimaa. Myös sote-organisaatioiden johtamisosaaminen on ollut pitkään tarkastelussa ja sen vaikutukset työhyvinvointiin tunnetaan. Johtamismalleista eettisen johtamisen laajempi hyödyntäminen voisi olla ratkaisu näihin haasteisiin.

Eettistä johtamista kuvataan johtamisena, joka on oikeudenmukaista, luottamusta herättävää ja läpinäkyvää. Johtamismallilla on todettu olevan positiivisia vaikutuksia sitoutumiseen ja työhyvinvointiin. Eettisellä johtamisella voidaan lisätä myös eettistä toimintaa. Mallissa palkitaan niitä, jotka toimivat eettisesti oikein. (Den Hartog 2015.) Eettinen johtaminen yhdistetään roolimallina toimimiseen. Jos on kokenut eettistä johtamista, on todennäköisempää, että toteuttaa sitä myös itse. (Brown & Treviño 2014.)

Tietoa työhyvinvoinnin tukemiseen psykiatrisessa hoitotyössä

Viitalan ja Jylhän (2019) mukaan hyvä työkyky on työstä suoriutumisen edellytys. Työkyky koostuu psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta työkunnosta. Työkykyinen ihminen kokee voivansa hyvin. Työhyvinvointi näkyy positiivisena vireenä: innovatiivisuutena, kehittymisenä, hyvänä suoriutumisena, oppimisena, sujuvana yhteistyönä sekä sitoutumisena.

Psykiatrisella hoidolla tarkoitetaan erikoisosaamista vaativaa potilaiden hoitoa, jossa keskitytään vakavien psyykkisten häiriöiden ja kriisitilanteiden hoitoon. Erityisesti akuutin psykiatrisen hoitotyön tekevät kuormittavaksi henkisesti raskas työ, väkivalta ja sen uhka, työmäärä, kiire, henkilöstöresurssit ja vaikeasti oireilevat potilaat. (Väänänen 2019.)

Kuva 1. Eettisellä johtamisella on vaikutusta työhyvinvointiin. (RosZie 2022)

Uusi-Uiton (2024) kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin muun muassa eettisen johtamisen vaikutusta työhyvinvointiin psykiatrisessa hoitotyössä. Tulosten mukaan eettisellä johtamisella voidaan tukea työhyvinvointia oikeudenmukaisella kohtelulla ja eettisen työympäristön luomisella. Tämä vähentää eettistä kuormitusta sekä henkilöstöllä että esihenkilöillä. Työhyvinvointia parantavat esihenkilön tuki, kannustus ja kiinnostus työntekijän hyvinvointiin. Avainasemassa ovat tiimityö, kuulluksi tuleminen ja ongelmien ratkaiseminen yhdessä. Hyvinvointia voidaan edistää henkilöstöresursseilla, olemalla luottamuksen arvoisia, puuttumalla väkivaltaan ja epäeettiseen toimintaan sekä valvomalla, että työt hoidetaan sovitusti.

Työhyvinvoinnin edistäminen eettisen johtamisen keinoin korostuu, kun halutaan tukea työssä jaksamista ja sitoutumista. Psykiatrisessa hoitotyössä on tärkeää puuttua eettisen kuormituksen kokemuksiin, koska vähäisempi eettinen kuormitus parantaa työhyvinvointia. (Uusi-Uitto 2024.) Työelämän kehittyminen eettisesti kestävämmäksi edellyttää yhteisiä toimia sekä johtamisen että työyhteisön näkökulmasta (Kalliokoski ym. 2023).

Kirjoittajat

Maiju Uusi-Uitto valmistuu sairaanhoitajaksi (YAMK) LAB-ammattikorkeakoulun kliininen asiantuntija -koulutusohjelmasta.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Brown, M. E. & Treviño, L. K. 2014. Do Role Models Matter? An Investigation of Role Modeling as an Antecedent of Perceived Ethical Leadership.  Journal of Business Ethics 2014: Vol. 122, 4; 587–598. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10551-013-1769-0

Den Hartog, D. 2015. Ethical Leadership. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior. Vol. 2:409–434. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-032414-111237

Kalliokoski, S. Karvetti, K. & Ratsula, N. 2023. Tavoitteena eettisesti kestävä työelämä. Helsinki: Hansaprint.

RosZie. 2022. Ziegler, R. Vaaka-etiikka-mies-nainen-väärä. Pixabay. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/vaaka-etiikka-mies-nainen-v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-7472519/

Uusi-Uitto, M. 2024. Eettisen johtamisen vaikutukset psykiatrisessa hoitotyössä. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.2.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402092736

Viitala, R. & Jylhä, E. 2019. Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Helsinki: Edita.

Väänänen, A.  2019.  Eettinen kuormitus psykiatrisen sairaalan suljetuilla aikuisosastoilla. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 7.2.2024. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20190621