EKG (sydänfilmi) mittaa sydämen sähköistä toimintaa ja antaa nopeasti tietoa sydämen rytmistä, johtumisesta ja mahdollisista poikkeavuuksista. Sydämen sähköimpulssi syntyy sinussolmukkeessa, etenee eteisiin ja edelleen kammioihin aiheuttaen sydämen supistumisen. Tavallisessa 12 kytkentäisessä EKG:ssä on 12 kanavaa, joista 6 kanavaa mittaa sähköimpulsseja raajoihin ja 6 kanavaa mittaa rintaan kytketyistä elektrodeista. Elektrodien paikat ovat standardoitu, sillä sijainti vaikuttaa EKG-käyrän muotoon. (Eerola 2025.)
EKG-käyrä koostuu P-aallosta, QRS-kompleksista ja T-aallosta. P-aalto kuvaa eteisten aktivoitumista, QRS-kompleksi kammioiden depolarisaatiota ja T-aalto kammioiden palautumista lepotilaan. Normaalisti P- ja T-aallot sekä R-piikki ovat yleensä positiivisia, kun taas Q- ja S-piikit negatiivisia.
EKG-laitteet ovat herkkiä ja antavat automaattisia tulkintoja, mutta niiden diagnoosit eivät ole täysin luotettavia. Erityisesti rytmihäiriöiden ja QT-ajan arvioinnissa voi esiintyä virheitä, joten lopullinen tulkinta kuuluu lääkärille. Tavanomaisia viitearvoja ovat leposyke 60–100/min, PQ-väli alle 200 ms, QRS alle 120 ms ja QT-aika miehillä alle 440 ms sekä naisilla alle 460 ms. (Hekkala 2024.)
Situs inversuksessa sisäelimet, myös sydän, sijaitsevat peilikuvamaisesti. Tällöin tavallisesti otettu EKG voi näyttää poikkeavalta: P- ja T-aallot sekä R-piikki voivat olla negatiivisia ja Q- sekä S-piikit positiivisia. Lisäksi I-kytkennässä nähdään usein negatiivinen QRS-kompleksi, ja aVR- sekä aVL-kytkennöissä löydökset ovat peilikuvamaisesti vaihtuneet. Rintakytkennöissä normaali R-aallon progressio puuttuu, jos elektrodit asetetaan vasemmalle puolelle. Väärin asetellut EKG-elektrodit situs inversus –potilaalle voi näyttää akuuttia sepelvaltimokohtausta. (Armin ym, 2025.) Väärin asetellut elektrodit tuottavat huomattavan eron EKG filmiin. Kuvassa 1 näkyy, miltä eri kytkennät näyttävät EKG:tä otettaessa situs inversus ihmiseltä.
EKG:n ottaminen oikein vaatii harjoittelua
Oikean tulkinnan saamiseksi situs inversus -potilaalla käsikytkennät vaihdetaan keskenään ja rintakytkennät asetetaan oikealle puolelle peilikuvamaisesti. Näin EKG muistuttaa normaalia löydöstä ja sydämen sähköinen toiminta voidaan arvioida luotettavammin. Nykyisten EKG-laitteiden algoritmit eivät yleensä tunnista situs inversusta automaattisesti. (Mozayan ym, 2019.)
EKG on tärkeä diagnostiikan apuväline, kun se otetaan oikein ja tulkitaan asianmukaisesti. Vaikka lopullinen arvio kuuluu lääkärille, myös sairaanhoitaja voi tunnistaa poikkeavia löydöksiä ja nopeuttaa potilaan hoitoa. Tietenkin aina kun otetaan potilaalta EKG, jolla on situs inversus, se tulee merkitä sydänfilmiin, että on käytetty oikeanpuoleisia kytkentöjä. Kliinisesti sillä on suuresti merkitystä, että EKG otettaisiin oikealla tavalla situs inversus –potilaalta, silloin vältytään turhilta tutkimuksilta ja hoidoilta. Väärä diagnoosi on myös riski potilasturvallisuudelle.
Situs inversus on itsessään hyvänlaatuinen, mutta sillä on merkittävä vaikutus akuuttihoitoon, toimenpiteiden suunnitteluun ja diagnostiikan tulkintaan. Sillä hoitotilanteissa päätöksenteot perustuvat standardoituihin hoitoprotokolliin. Situs inversus olisi tärkeää tunnistaa ennen diagnoosin antamista, sillä se voi aiheuttaa epäselvyyttä diagnooseissa, jos vaikka potilas hakeutuu rintakivun vuoksi sairaalaan.
EKG on tärkeä työkalu sydänsairauksien diagnostiikassa, mutta sen tulkinta on haastavaa ja vaatii harjoittelua. EKG:tä tulee aina arvioida osana kliinistä kokonaisuutta, huomioiden potilaan oireet, taustatiedot ja muut tutkimustulokset. Poikkeavat löydökset eivät aina tarkoita sairautta, eikä niistä aina voi tehdä tarkkaa diagnoosia, joten vertailu aiempiin sydänsähkökäyriin ja potilaan tilanne ratkaisevat jatkotoimet ja tutkimusten kiireellisyyden. (Nikus 2023.)
Kirjoittajat:
Nita Tikkanen valmistuu sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa
Niklas Nordman valmistuu sairaanhoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa
Mervi Hietanen työskentelee hoitotyönlehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa
Lähteet
Armin, B.B., Abdulrazak, A.M. A Mirror-Image Heartache: Reflections on a False Diagnosis of Acute Coronary Syndrome in a Patient With Situs Inversus Totalis. Cureus Part of Springer Nature. 18.11.2025. Viitattu 6.5.2026. Saatavissa: https://assets.cureus.com/uploads/case_report/pdf/430570/20251119-103662-ewoswq.pdf
Eerola, H. 2025. EKG (sydänfilmi). Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim 23.10.2025. Viitattu 05.05.2026. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/snk03210
Eskola Markku. 2022. EKG:n anatominen tulkinta. Käypä hoito. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 06.05.2026. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix03007
Heikkala Anna-Mari. 2024. Lääkärin tutkimus ja EKG. Sydänliitto. Viitattu 06.05.2026. Saatavissa: https://sydan.fi/fakta/laakarin-tutkimus-ja-ekg/
Mozayan, C., Levis, J.T. ECG Diagnosis: Dextrocardia NIH, National Libary of Medicine. 2019. 15;23:18-244. Viitattu 05.05.26. Saatavissa: https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC6730946/
Nikus, Kjell. 2023. EKG-tulkinnan kompastuskivet. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2023;139(21):1761-8. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo17919
Nordman, Niklas & Tikkanen, Nita 2026. Situs inversuksen vaikutus hoitotyössä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Viitattu 5.6.2026. Saatavissa: Situs inversuksen vaikutus hoitotyössä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus – Theseus
