Suolistosairauksien aiheuttamat oireet koskettavat yhä suurempaa osaa suomalaista väestöä. Jo 17 vuotta sitten Ashornin ym. (2009) katsauksessa tulehduksellisten suolistosairauksien tunnistettiin lisääntyvän. Katsauksen mukaan etenkin nuorten sairastuminen lisääntyi Suomessa jopa 8 prosentin vuosivauhtia. Kahdeksan vuotta myöhemmin Kolhon ja Färkkilän (2017) katsauksen mukaan diagnoosit ovat lisääntyneet nopeasti etenkin nuorten aikuisten keskuudessa.
Suolistosairaudella voi olla suuri vaikutus sitä sairastavan nuoren aikuisen elämään. Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus, vaikuttavat suomalaisiin nuoriin aikuisiin monella elämänalueella. Hallmanin (2010) kandidaatintutkielma sekä Reittilä‑Larkimon (2025) maisterintutkielma täydentävät toisiaan kuvatessaan, miten krooninen sairaus muovaa nuorten aikuisten arkea, tunnekokemuksia, sosiaalisia suhteita sekä ammatillista toimijuutta.
Suolistosairaus vaikuttaa laajasti nuoren aikuisen elämään
Tulehdukselliset suolistosairaudet diagnosoidaan usein nuorella aikuisiällä, jolloin opiskelu, ammatinvalinta ja työelämään kiinnittyminen ovat erityisen ajankohtaisia. Reittilä‑Larkimon (2025) mukaan diagnoosi voi tulla yllätyksenä ja muuttaa merkittävästi nuoren aikuisen käsitystä omista mahdollisuuksistaan ja tulevaisuudestaan. Sairaus voi vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti arjessa ja oireiden aiheuttama epävarmuus voivat kaventaa vaihtoehtoja ammatinvalinnan suhteen.
Nuoret aikuiset kuvaavat elämäänsä sairauden kanssa monella tasolla muuttuneeksi. Sairaus heijastuu erityisesti arjen käytännön järjestelyihin, sosiaalisiin suhteisiin ja tunnekokemuksiin. Hallmanin (2010) mukaan nuoret aikuiset joutuvat usein tekemään kompromisseja arjessa. Arkeen liittyvät järjestelyt, kuten opintojen ja työn aikataulujen sovittaminen vaihtelevien oireiden mukaan, vaativat joustavuutta ja jatkuvaa sopeutumista. Monille tämä tarkoittaa harrastusten karsimista, työmäärän säätelyä tai sen pohtimista, miten sairaus vaikuttaa esimerkiksi perheen perustamiseen.
Tulehduksellinen suolistosairaus voi Reittilä-Larkimon (2025) mukaan heikentää työhyvinvointia monin tavoin. Se voi altistaa uupumukselle, poissaoloille ja työssä jaksamisen haasteille, mikä puolestaan voi vaikeuttaa työelämässä etenemistä tai vahvistaa huolta työkyvystä pitkällä aikavälillä. Sairauden aiheuttamien paineiden lisäksi nuoret aikuiset tunnistavat yhteiskunnan heihin kohdistuneet odotukset: työelämä suosii tehokkuutta ja jatkuvaa suorituskykyä, mikä voi lisätä kokemusta siitä, että sairauden vaikutukset elämään täytyy piilottaa tai kompensoida jotenkin.
Sosiaalinen tuki nousee keskeiseen rooliin sairauden kanssa selviytymisessä. Nuoret aikuiset kokevat tarvitsevansa sekä konkreettista apua arjen tilanteissa että emotionaalista tukea, kuten kuuntelemista ja ymmärrystä (Hallman 2010.) Tuen merkitys korostuu sekä ammatinvalinnassa että työelämään kiinnittymisessä.
Reittilä-Larkimo (2025) toteaa, että nuorten aikuisten kokemukset saamastaan tuesta vaihtelevat suuresti. Tuen puute voi vahvistaa epävarmuutta. Tunnekokemuksissa korostuvat erityisesti pelko, turhautuneisuus ja väsymys, jotka kuvaavat hyvin sairauden aiheuttamaa epävarmuutta ja arvaamattomia oireita (Hallman 2010).
Fysioterapian kokemukset suolistosairailla nuorilla aikuisilla
Stenvallin ja Tarnasen (2025) opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli tarjota tietoa fysioterapian käyttömahdollisuuksista nuorten aikuisten suolistosairauksien hoidossa, mikä voi lisätä tietoa suolistosairauksien lääkkeettömistä tukihoidoista. Yhdessä tutkimuskysymyksessä haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia suolistosairauden kanssa elävillä nuorilla aikuisilla on fysioterapiasta osana oireiden ja kivun hallintaa. Vastaajat, jotka olivat saaneet fysioterapiaa osana suolistosairautensa hoitoa, olivat jokainen kokeneet saavansa apua suolistosairauden aiheuttamiin oireisiin. Suurin osa vastaajista kertoi, ettei heillä ole lainkaan kokemusta fysioterapiasta osana suolistosairautensa hoitoa.
Kirjoittajat:
Vilma Stenvall on fysioterapeuttiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa
Heli Lahtio toimii LAB-ammattikorkeakoulussa fysioterapian lehtorina
Lähteet
Ashorn, M., Iltanen, S. & Kolho, K‑L. 2009. Katsaus. Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet lapsilla ja nuorilla. 125(17), 1849–1856. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98271
Kuva 1. Alicia_Harper. 2020. Ibs, Probiootti, Suolen. Pixabay. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/ibs-probiootti-suolen-vatsa-5308379/
Kuva 2. StockSnap. 2017. Nainen, Jooga, Venyttely. Pixabay. Viitattu 15.5.2026. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nainen-jooga-venyttely-meditaatio-2573216/
Hallman, E. 2010. Minä, suoleni ja muut: Kroonista suolistotulehdusta sairastavien nuorten aikuisten kokemuksia sosiaalisesta tuesta. Kandidaatin tutkielma. Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylä. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_25475
Kolho, K‑L. & Färkkilä, M. 2017. Teema: Autoimmuunitaudit. Tulehdukselliset suolistosairaudet – mikä vialla? 133(18), 1701–1709. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13907
Reittilä-Larkimo, J. 2025. “Ja sit haluu näyttää, et vaikka olis sairas, niin ei ole huonompi työntekijä kuin se terve”: Kokemuksia tulehduksellisen suolistosairauden vaikutuksesta nuoren aikuisen toimijuuteen ammatinvalinnassa ja työelämässä. Maisterintutkielma. Helsingin yliopisto. Helsinki. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ce3e1593-2d51-491e-84b2-0cc5c8c74bc1/content
Stenvall, V. & Tarnanen, M. 2025. Fysioterapia suolistosairaiden nuorten aikuisten oireiden ja kivun hallinnassa: kysely 18–35-vuotiaille suolistosairauksia sairastaville. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/903912/Stenvall_Tarnanen.docx.pdf?sequence=2&isAllowed=y
