Paikalla on runsas joukko hyvin erilaisia ihmisiä. Teini-ikäisiä, nuoria aikuisia, vanhempia pienten lasten kanssa. Kävijäkunta koostuu ulkomailta muuttaneista, joilla kaikilla on omat haasteensa ja tarpeensa arjessaan. Eräs kaipaa apua läksyissä, toinen Kelan lomakkeiden täytössä. Jotkut haluavat opetella suomen kieltä, ja pienimmät lapset kaipaavat leikkiseuraa.
Apua arkisiin asioihin
Arjen apu -hanke (LAB 2022) on tarjonnut tukea maahanmuuttajien arkeen vuosien 2019-2022 aikana. Lahdessa järjestettyyn Olohuone-toimintaan on osallistunut afganistanilais-, eritrealais- ja ukrainalaistaustaisia maahanmuuttajia, jotka ovat kaivanneet tukea ja vinkkejä erilaisiin arjen haasteisiin. Korona-aikana oli pakko luopua kasvokkaisista tapaamisista, mutta toiminta jatkui Zoomissa (Lappalainen 2021).
Olohuone-toiminnan pyörittämisessä keskeisessä roolissa olivat omakieliset ohjaajat sekä hankkeen muut työntekijät ja vapaaehtoiset. Olohuone on toiminut myös oppimisympäristönä: toimintaan on osallistunut muun muassa sosiaalialan opiskelijoita ja TET-harjoittelijoita.
Olohuoneesta on löydetty apua siihen, miten asioita hoidetaan Suomessa. Lisäksi toiminnassa mukana oleminen on tukenut kielen oppimista ja lisännyt suomen kulttuurin tuntemusta. (Kämäräinen 2022.)
Koko kylä kotouttaa
Mikä on suurin haaste Suomeen tulevalle maahanmuuttajalle? Suomessa koko ikänsä asunut voisi arvella sen olevan esimerkiksi koulutus- tai työpaikan saaminen tai erilaiset viranomaisasiat. Nämä asiat eivät välttämättä ole helppoja, vaikka olisi aina asunut Suomessa. Ihmiselle, joka saapuu täysin vieraaseen maahan ja kulttuuriin, ne ovat vielä paljon haastavampia.
Yksinkertaiseltakin tuntuva ajatus voi olla iso apu. Arjen apu -hankkeen olohuone on onnistunut konsepti. Helppo, avoin paikka, jossa saa laajasti apua arkisiin asioihin, joihin esimerkiksi Kelassa, TE-toimistossa tai koulussa ei ole ollut aikaa paneutua. Kysymykset ja pulmat voivat tuntua pieniltä, mutta vieraaseen kulttuuriin tulleelle ne ovat suuria. Arjen sujuminen on edellytys onnistuneelle kotoutumiselle.
Lahden alueella on paljon kotoutumista tukevaa toimintaa ja erilaisia kehittämishankkeita, mutta kotoutumisen edistämiseksi voi aina tehdä enemmän. Kaikki eivät tiedä projekteista tai eivät pysty, uskalla tai halua tulla tällaisiin tapaamisiin. Jokainen ihminen voikin omassa arjessaan miettiä, kuinka voisi itse tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Tunne siitä, että minäkin kuulun tänne, syntyy helpoiten ihmisistä ja ihmisten välisistä kohtaamisista.
Arjen apu -hankkeen rahoitti AMIF eli Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotoutumisrahasto. Sen toteuttivat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden Diakoniasäätiö DILA ja Sylvia-koti yhdistys ry / Kaupunkikylä-yksikkö. Olohuone-toiminta jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen Dilassa.
Kirjoittajat
Onni Montonen on keravalainen opiskelija, joka suoritti yhdeksännen luokan TET-harjoittelunsa LAB-ammattikorkeakoulussa ja tutustui muun muassa Arjen apu -toimintaan.
Marja Kiijärvi-Pihkala työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä.
Lähteet
Asato, M. 2018. Kädet, ihmiset, tiimi, kättely. Pexels. Viitattu 20.12.2022. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-tiimi-kattely-1198171/
Kämäräinen, K. 2022. Palautetta Arjen Apu-hankkeessa saadusta avusta. LAB Pro. Viitattu: 20.12.2022. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/palautetta-arjen-apu-hankkeessa-saadusta-avusta/
LAB. 2022. Arjen apu – vapaaehtoiset kotoutumisen tukena. Hanke. Viitattu 21.12.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/arjen-apu-vapaaehtoiset-kotoutumisen-tukena
Lappalainen, S. 2021. Arjen apu meni zoomiin. LAB Focus. Viitattu: 20.12.2022 Saatavissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/arjen-apu-meni-zoomiin/
