Elefantti perheyrityksenkin kokoushuoneessa

Kuulemme mediassa usein perheyritystenkin menestystarinoita, uupumattomien paikallissankareiden edesottamuksia ja täydellisesti harmoniassa sukupolvesta toiseen svengaavien perheorkestereiden sulosäveliä. Perheen läheisyys tuo kuitenkin mukanaan paitsi luottamusta ja yhteistä näkemystä myös omia haasteitaan. Perheyritysten vertaishankkeen aikana on korostunut, että moninaiset roolit sekä sukupolvet ylittävät jännitteet muodostavat perheyrityksistä uniikin, elävän ja juuri siksi erittäin kiinnostavan kokonaisuuden (Suominen et al. 2025).

Elämme parhaillaan myllerrysten aikaa globaalisti, alueellisesti kuin paikallisesti. Saamme lukea liian usein uutisia myös yrityksiä kohdanneista konkurssiuutisista, eivätkä pitkän linjan perheyrityksetkään niiltä ole välttyneet. (Niemi 2026.) Millainen elefantti yritystoiminnan alasajo tai konkurssi sitten ovat perheyritykselle ja mitä voisimme tehdä, jotta muutos ei tuntuisi niin henkilökohtaiselta tai mahdottomalta sulattaa.

Tunteiden vuoristorata

Perheyritysten pitkä historia ja paikka osana paitsi yksittäisen perheen myös laajemman alueen elinvoimaa tuo mukanaan erilaisia tunteita. Ylpeyttä saavutuksista ja sukupolvien työstä. Ehkä myös tarpeetonta itsensä ruoskintaa ja häpeän tunteita vastoinkäymisten edessä. Häpeän tunne ei edellytä syytä vaan elää ja kehittyy osana vuorovaikutusta, sillä ikään kuin korjaamme itseämme sopimaan paremmin ideaalikuvaan häpeän kautta (Rechardt & Ikonen 1994).

Yrityksen kohdatessa haasteita alkavat myös asianosaisten välit helposti kiristyä. Perhepiirissä tunteiden näyttäminen on kulttuurista riippuen helpompaa tai vaikeampaa kuin “normaaliomistuspohjalla” olevan yrityksen asianosaisten kesken. Erityisen vaikeaa tulee tilanteessa, jossa vaihtoehtona on yrityksen lopetus.

Moni konkurssin tehnyt yrittäjä kertoi kokeneensa tilanteestaan häpeää, vaikka häpeä-sanaa vältettiinkin. Tutkija korostaa, että yksilön on syytä löytää kokemansa kanssa tasapaino, ja saada asetettua tilanne perspektiiviin. Osa löytää tukea perheestä, osa muista vaikeita tilanteita kohdanneista. (Kohtakangas 2019.)

Perheyritys (peurana) parrasvaloissa

Yritysten taloustiedot ovat julkisia ja nykyisin on vaivatonta selvittää ne lähes reaaliaikaisesti. Myös henkilöstövähennykset huomataan paikallisen elinvoiman näkökulmasta laajemminkin. Media ja aiheesta kiinnostuneet voivat siis tutustua yrityksesi tilanteeseen varsin syvällisesti suhteellisen pienellä vaivalla. Perheyrityksessä yritykseen ja sen tilanteeseen yhdistyvät torikeskusteluissa helposti niin suoraan yrityksen toiminnassa mukana olevat, perheenjäsenet kuin samaan laajempaan sukuunkin kuuluvat. Ulkopuolisten näkemykset saattavat olla hyvinkin suoraviivaisia, vaikka todellinen tilanne sitä harvoin on.

Ei siis ole ihme, että erityisesti vastuurooleissa työskenteleviltä kuulee pohdiskelua siitä, millaisen kuvan yrityksestämme nyt saa. Ajattelevatko ihmiset vaikeuksien keskellä, että minä olen epäonnistunut? Entä miten käy, jos yritys päätyy somekohun silmään? Pystyykö perheyrittäjä, laajempi perhe tai toisaalta niin sanottu suuri yleisö lokeroimaan asiat niin sanotusti vain asioiksi?

Epäonnistuminen vai vahvaa vastuunkantoa?

Herää kysymys, olisiko Suomessakin aika neutralisoida esimerkiksi konkurssi, jota pidetään paikoin eräänlaisena aidon yrittäjän koettelemuksena ja korkeakouluna? Joutuessaan tekemään esimerkiksi konkurssipäätöksen, perheyrittäjä tasapainottelee omien ja perheenjäsenten henkilökohtaisten talousasioiden ja tunteiden välissä, eikä kokonaiskuva näin avaudu ulkopuolisille. Negatiivisen konkurssipuheen tilalle kaivattaisiin puhetta vaikkapa hetkellisestä kyykkäyksestä – kasvun paikasta, joka voi olla kehittymisaskel ihmisenä, perheyrittäjänä, perheenä, yrityksenä ja laajempana yhteisönä.

Toiminnan alasajon tai konkurssin voi nähdä aktiivisena ja vastuullisena omistajuus- ja johtamistekona, jossa voi säilyttää toimijuuden ja josta voi oppia. Vaikeita tilanteita on tullut varmasti vastaan kaikilla monessa sukupolvessa toimineilla perheyrityksillä. On tärkeää muistaa, että apua on aina saatavilla, kunhan sitä rohkenee hakemaan. ”Ollaan ylpeitä omista saavutuksista ja tehdystä työstä, toisaalta kannetaan myös vaikeiden päätösten seuraukset ilman häpeää”, toteaa Hanna Salmi, konkurssin kokenut perheyrittäjä.

Luomme kaikki yhteistä yrittämisen ilmapiiriä eli voimme kukin vaikuttaa siihen, miten puhumme yrityksistä ja yrittämisestä niin onnistumisen kuin haasteiden hetkillä, ja kuinka kohtaamme toisiamme.

Lähteet

Kohtakangas, K. 2019. Välittävä johtajuus ja armollinen itsensä johtaminen konkurssin tai alasajon tehneiden yrittäjien kokemuksissa. Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/63925

LAB. 2026. Peilinä perheyritykselle (PEILI).  Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/peilina-perheyritykselle-peili

Lampinen, A. 2025. Häpeän tutkimus – Yritys tuoda kätkettyä näkyviin. Tieteessä tapahtuu. Blogi. 16.4.2025.Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/2-2025/hapeatutkimus-yritys-tuoda-katkettya-nakyviin

Niemi, P. 2026. Työttömyys ja konkurssit ajoivat Päijät-Hämeen talouden syöksyyn – nyt apua anotaan valtiolta. Yle. 22.4.2026. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20221584

Rechardt, E. & Ikonen, P. 1994. Häpeä psyykkisen lamaannuksen aiheuttajana.Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 1994;110(3):278-. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo40053

Suominen, S., Heinonen, A. & Parkas, M. 2025. Moninaiset perheet ja johtajuus perheyrityksissä – roolit, rakenteet ja realiteetit. LAB Pro. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/moninaiset-perheet-ja-johtajuus-perheyrityksissa-roolit-rakenteet-ja-realiteetit/