Kestävän liikenteen ratkaisujen hakemisessa tarvitaan keskustelua, yhteistyötä ja avointa mieltä

Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa järjestettiin päätöstapahtuma Lahden kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Alueen kuntapäättäjille ja muille aiheesta kiinnostuneille esiteltiin hankkeessa saatuja kestävän liikenteen edistämisen keskeisiä tuloksia. Tilaisuudessa oli myös paneelikeskustelu, johon oli kutsuttu Milla Bruneau (kok.) Lahdesta, Laura Jokela (ps.) Orimattilasta, Hilkka Kemppi (kesk.) Asikkalasta ja Teemu Laine (vihr.) Hollolasta.

Kestävä arkiliikkuminen lähtee suunnittelusta ja avoimesta keskustelusta

Paneelikeskustelu toi esiin monipuolisen ja arjen tasolle ulottuvan kuvan kestävästä liikkumisesta. Yksi keskeinen havainto oli, ettei liikkumista nähdä enää mustavalkoisesti: yksityisautoilun ja kestävien vaihtoehtojen välinen raja ei ole selkeä, vaan valintoja tehdään tilanteen mukaan. Arjen sujuvuus, aikataulut ja elämänvaihe – kuten pikkulapsiarki tai pitkät työmatkat – vaikuttavat vahvasti siihen, mikä kulkutapa on realistinen. Samalla korostui matkaketjujen merkitys. Kestävän liikenteen ratkaisut eivät ole yksittäisiä kulkutapoja, vaan niiden yhdistelmiä, jotka edellyttävät toimivaa infrastruktuuria, sujuvia vaihtoja ja yhtenäisiä reittejä.

Keskustelussa nousi esiin tarve välttää vastakkainasettelua. Kestävän liikenteen keskustelu ajautuu herkästi köydenvedoksi, vaikka yhteisiä tavoitteita olisi paljon. Ennakointi, hyvä suunnittelu ja mahdollistava kaavoitus nähtiin avaimina. Monilla kestävän liikenteen toimilla on vaikutusta turvallisuuteen ja sujuviin matkaketjuihin.

Myös henkilökohtaisten aikataulujen joustavuus ja ennakointi luo mahdollisuuksia valita erilaisista vaihtoehdoista, jolloin ei tarvitsisi valita nopeinta vaihtoehtoa. Työmatkaliikenteen valintoihin vaikuttavat keskeisesti mukavuus, kustannukset ja ajankäyttö (Tuomisto & Heinonen 2026). Kestävien vaihtoehtojen valinta ei ole pelkkä arvovalinta, vaan ratkaisevaa on, kuinka kilpailukykyisiä ne ovat autoon verrattuna. Kulkemisen helppous, sujuvat yhteydet, yhtenäinen ja turvallinen infra sekä liityntäpysäköinnin ratkaisut voivat tehdä merkittävän eron. Paneelissa korostettiin myös työnantajien ja työelämän roolia, sillä joustavat työajat ja liikenneyhteyksien huomioiminen osana työpaikkojen sijoittumista ja suunnittelua voivat tukea kestävämpiä valintoja.

Arkikulkemisen rutiinit lähtevät koulumatkoista

Koulu- ja opiskelumatkoissa keskustelu painottui vahvasti lasten arkeen kuuluvien aikuisten esimerkin merkitykseen sekä turvallisuuteen, ja arjen liikkumistapojen itsenäinen omaksuminen alkaa usein koulutiellä. Aikuisten valinnat ja asenteet heijastuvat suoraan lasten liikkumiseen ja liikennekäyttäytymiseen. (Rahkonen ym. 2026.) Esimerkkeinä aikuiset ottavat myös aktiivista roolia muutoksentekijöinä, eikä vastuu kulkutapamuutoksen askeleista ei kohdistu yksinään nuoremmalle sukupolvelle.

Turvallisuus nähtiin ehdottomana prioriteettina, mutta samalla muistutettiin, ettei turvallisuuden ja kestävien kulkutapojen tulisi olla vastakkain. Sen sijaan liikenneympäristöä tulisi kehittää niin, että turvallinen liikkuminen on mahdollista ilman riippuvuutta autosta.

Liikenne mahdollistaa elinvoiman

Logistiikan osalta keskustelu laajeni perinteistä henkilöliikennettä pidemmälle ja toi mukaan alueellisen elinvoiman näkökulman. Haja-asutusalueilla palveluiden saavutettavuus ja jakeluratkaisut ovat keskeisiä kysymyksiä, joissa kunnan rooli on ennen kaikkea mahdollistava (Heikkilä ym. 2026). Uusien ratkaisujen, kuten yhteisöllisten mallien, kokeilukulttuurin ja teknologioiden hyödyntämisen sekä palvelupohjaisten ratkaisujen, nähtiin avaavan mahdollisuuksia.

Yhteenvetona paneelista voidaan nostaa esiin vahva viesti yhteistyön ja vuoropuhelun merkityksestä. Kestävä liikkuminen ei etene yksittäisillä ratkaisuilla tai toimijoilla, vaan edellyttää eri näkökulmien yhteensovittamista – suunnittelusta arjen käytäntöihin. Keskustelussa korostui tarve hakea ratkaisuja ilman ideologisia poteroita ja rakentaa yhteistä suuntaa, jossa kestävyys, toimivuus ja turvallisuus kulkevat rinnakkain.

Lähteet

Heikkilä, H., Tuomisto, T. & Heinonen, A. 2026. Kestävä tavarajakelu haja-asutusalueilla selvitys ja toimintasuosituksia kunnille. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2026-04/kestava-tavaralogistiikka-kelpo_a5.pdf

Heinonen, A., Heikkilä, H., Tuomisto, T., Rahkonen, J., Hjelt, A., Nuuttila, K. & Kulonen, A. 2026. Tiivistelmä päätöksentekijälle 2026. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä KELPO. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa executive-summary-2026_final.pdf

LAB. 2026. Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kestavan-liikenteen-pilotit-paijat-hameessa-kelpo

Rahkonen, J., Tuomisto, T. & Heinonen, A. 2026. Kestävä arkiliikkuminen: koulu- ja työmatkaliikkuminen – Askel kohti kestävämpää liikennettä. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2026-06/paatostapahtuma-kelpo-09062026.pdf

Tuomisto, T. & Heinonen, A. 2026. Kestävä työmatkaliikkuminen Päijät-Hämeessä selvitys ja toimintasuosituksia kunnille ja työpaikoille. KELPO. Viitattu 10.6.2026. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2026-04/kestava-tyomatkaliikkuminen-kelpo_a5.pdf