Elvytyskoulutusten kehittäminen Kanta-Hämeen keskussairaalan varahenkilöstölle

Elvyttämisen säännöllinen käytännön harjoittelu lisää potilasturvallisuutta sairaalassa (Mäkinen ym. 2011). Varahenkilöstön sairaanhoitajat työskentelevät muuttuvissa ympäristöissä ja vaihtelevissa työyhteisöissä. Sairaalan sisäiset käytänteet elvytysprotokollassa ovat myös erilaisia työpisteestä riippuen. Tämä edellyttää sairaanhoitajilta potilaan elvyttämiseen liittyvän tietotaidon jatkuvaa ylläpitämistä.

Kehittämistehtävän idea syntyi, kun elvytyskouluttajan vastuutehtävä alkoi Kanta-Hämeen keskussairaalan varahenkilöstössä keväällä -21. Samaan ajankohtaan sijoittuivat jatko-opinnot LAB-ammattikorkeakoulun Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa. Haasteita kehittämistehtävän edistymiseen toivat korona-ajan kokoontumisrajoitukset. Elvytyskoulutuksen suunnittelu saatiin kuitenkin käyntiin etäyhteyksin.

Elvytystoiminnan vaihtelevuus varahenkilöstön kiertoalueilla

Kanta-Hämeen keskussairaalan varahenkilöstö on jaettu kolmeen eri tiimiin henkilöstön kiertoalueiden mukaan. Kiertoalueita ovat psykiatria, osasto /poliklinikka sekä akuuttivastaanotto. Elvytystilanteessa käytännön toiminta vaihtelee jokaisen kiertoalueen sisällä. Psykiatrian erikoisalalla aloitetaan elvytystilanteessa peruspaineluelvytys PPE ja soitetaan hätänumeroon 112. Osastoilla/poliklinikoilla aloitetaan myös PPE, haetaan paikalle defibrillaattori ja soitetaan paikalle Kanta-Hämeen keskussairaalan elvytysryhmä. Akuuttivastaanoton kiertoalueella aloitetaan hoitoelvytys heti ja soitetaan paikalle lääkäri. (Kanta-Hämeen keskussairaalan elvytysohjeet 2016.)

Varahenkilöstön valmistautuminen harjoitteluun

Tavoitteena on, että jokainen varahenkilöstössä toimiva sairaanhoitaja suorittaa Duodecimin Oppiportista löytyvän elvytysosion verkkokurssin ennen elvytyksen käytännön harjoittelua Kanta-Hämeen keskussairaalan tiloissa. Sairaalassa tapahtuvassa koulutuksessa on tarkoituksena vain kerrata elvytyksen teoriaa ja käydä läpi kyseisen varahenkilöstön kiertoalueen sovitut toimintaohjeet. Varsinaisen elvytyksen harjoittelulle jää näin ollen mahdollisimman paljon aikaa.

Elvytyskoulutukset eri kiertoalueilla

Koulutuksia on kolme, ja ne ovat sisällöiltään hieman erilaisia. Tällä pyritään siihen, että toiminta vastaa kiertoalueilla käytettyjä elvytyskäytänteitä ja henkilöstömitoitusta. Psykiatrian varahenkilöitä on määrällisesti vähemmän, jolloin koulutus voidaan toteuttaa kaikille yhtä aikaa. Teoriaosuudessa käydään läpi elvytysprotokolla (Käypä hoito 2021) sekä psykiatrian puolen omat elvytyskäytänteet. Tämän jälkeen harjoitellaan Anne-nuken avulla painelu-puhalluselvytystä. Osastoilla/poliklinikoilla työskentelevien kanssa käydään läpi hoitoelvysprotokolla ja elvytyskäytänteet, sekä harjoitellaan nukella painelu-puhalluselvytystä.

Akuuttivastaanotolla työskentelevien sairaanhoitajien kanssa tullaan testaamaan yllä mainittuja koulutuksia. Tällöin saadaan kokemusta ja voidaan arvioida koulutusten sisältöä ja tehokkuutta. Tämän jälkeen luodaan akuuttitiimille oma elvytysprotokolla ja käytänteet Käypä hoito -suosituksen mukaisesti. Tulevaisuudessa Kanta-Hämeen keskussairaalassa on tarkoitus järjestää kyseistä koulutusta toistuvasti ja luoda elvytyskoulutuksista pysyvä malli.

Lähteet

Kanta-Hämeen keskussairaalan elvytysohjeet. 2016.

Käypä hoito. 2021. Elvytys. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi17010

Mäkinen, M., Saari, L. ja Niemi-Murola, L. 2011. Kohti tehokasta elvytyskoulutusta. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim. Viitattu 18.3.22. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo99383