Elvytysosaaminen osaksi ECT-poliklinikan turvallisuuskulttuuria

LAB-ammattikorkeakoulun Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa opiskelijoiden kehittämisprojektit luovat uusia käytänteitä vahvistaen osaamista sekä hoitotyön laatua.

Kanta-Hämeen keskussairaalan ECT-poliklinikalle kehitettiin elvytysprotokolla lisäämään potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan sitä, että potilas saa tarvitsemansa oikein toteutetun hoidon ja häntä suojataan vahingolta. (STM 2017, 9). Tällä projektilla haluttiin vahvistaa hoitajien elvytysosaamista tuoden säännölliset elvytysharjoitteet osaksi ECT-poliklinikan toimintakulttuuria. Projekti oli osa potilasturvallisuuden kehittämisjatkumoa, jossa oli aiemmin kuvattu ECT-prosessi ja laadittu tarkistuslistat turvallisen palvelun takaamiseksi.

ECT-poliklinikalla annetaan yleisanestesiassa psykiatrisille potilaille aivoihin kohdistuvaa sähköhoitoa eli ECT:tä. Hoito on yleistynyt tehokkaimpana hoitomuotona vakavissa mielenterveydenhäiriöissä, kuten masennuksessa ja skitsofreniassa. Oikein toteutettuna hoito on turvallista ja se voi olla jopa masennussulkutilasta hengenpelastava hoitokeino. (Lönnqvist ym. 2021, 1088.)

[Alt-teksti: hoitohuoneessa potilassängyllä makaa elvytysnukke, ja sängyn vierellä hoitohenkilökuntaan kuuluvat kaksi henkilöä keskustelevat.] — Kuva 1. Elvytysnukke aseteltuna aitoon toimintaympäristöön. ECT-yksikön elvytysharjoitus alkaa aina lyhyellä elvytysprotokollan kertauksella. (Kuva: Olli Karlsson)

Ennakointi lisää potilasturvallisuutta

Yleisanestesiassa annettavan ECT-hoidon aikana aivojen aineenvaihdunta ja hapenkulutus lisääntyvät merkittävästi. Stimuluksen aiheuttaman kouristuksen aikana aivopaine nousee ja sydämen hapenkulutus kasvaa, jolloin esiintyy takykardiaa sekä verenpaineen nousua. (Lönnqvist ym. 2021.)

Nukutukseen sisältyy aina komplikaatioriski, joten ECT-hoitotyössä sairaanhoitajan tulee osata potilaan kliinisen tilan valvontaa sekä anestesian aikana että toimenpiteen jälkeen. Mahdollisten vitaalielintoimintoihin liittyvien muutosten varhainen tunnistaminen edistää kiireellisen lisähoidon aloittamista. Tästä syystä on perusteltua ylläpitää myös peruselvytystaitoja sekä ymmärrystä anestesia- ja elvytyslääkkeistä. (Lee ym. 2021.)

Sairaaloissa koko henkilökunnan tulee kouluttautua tunnistamaan potilaan hätätila, hälyttämään lisäapua ja aloittamaan peruselvytys tai potilaan elintoimintoja vakauttava hoito. Syksyllä 2021 Kanta-Hämeen keskussairaalan ECT-poliklinikalla vahvistettiin osaamista yksikköön kohdistetulla anestesialääkärin teorialuennolla ja elvytysharjoituksella (Hillman 2021). Tämä perustuu Euroopan elvytysneuvoston ja Käypä hoito -suosituksen mukaiseen elvytysosaamiseen.

[Alt-teksti: Kaksi hoitajaa tummansinisissä työpuvuissa harjoittelemassa elvytystilannetta hoitonukella. Toinen hoitaja pitelee happinaamaria nuken pääpuolessa, toinen antaa painalluselvytystä.] — Kuva 2. Elvytysharjoitukset luovat turvaa ja vahvistavat osaamista äkillisissä tilanteissa. (Kuva: Hanna-Kaisa Niskanen)

Elvytysharjoitteet säännöllisiksi

Projekti osoittaa, kuinka systemaattisella kehittämisellä voidaan aikaan saada myönteinen kehittämisen kierre, jossa koko henkilökunta on sitoutunut jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen. Elvytysprotokolla on jalkautettu onnistuneesti työyhteisöön ja säännölliset harjoitteet on aloitettu. Tämä on tiivistänyt yhteistyötä leikkausyksikön kanssa, joka sekin osaltaan edistää potilasturvallisuutta.

Henkilökunnan arvion mukaan osaaminen potilaan voinnin muutosten ennakoivassa havainnoinnissa on lisääntynyt, ja valmius toimia hätätilanteissa kehittyy edelleen nyt mahdollistuvan säännöllisen harjoittelun myötä.

Kirjoittajat

Hanna-Kaisa Niskanen on psykiatrinen sairaanhoitaja ja asiantuntijahoitaja, joka työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalassa ECT-poliklinikalla ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Ann-Nina Maksimainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä asiakkuuspäällikkönä ja vastaavana lehtorina. Hän vastaa LABin sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksesta, ja hän on toiminut vastuuopettajana Anestesiahoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksessa.

Lähteet

Ahlmèn-Laiho, U., Huttunen, T., Metsävainio, K., Niemi-Murola,L. & Vakkala, M. 2022. Anestesiologian ja tehohoidon perusteet. 4. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Hillman, J. 2021. Elvytyskoulutus ECT-poliklinikka. Luentomateriaali. Kanta-Hämeen keskussairaala.

Lee, K., Jenkins K.D. & Sparkle, T. 2021. A Narrative Overview of Current Anesthesia Drugs in Electroconvulsive Therapy. Life 2021, 11 / 981. Viitattu 15.3.2022. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/discovery/fulldisplay?docid=cdi_doaj_primary_oai_doaj_org_article_0b8c2fa829574fcba9d199928055d89d&context=PC&vid=358FIN_LUT:LAB&lang=en&search_scope=LAB_CAMPUS_CDI&adaptor=Primo%20Central&tab=Everything&query=any,contains,ect%20anesthesia&offset=20

Lönnqvist,J., Henriksson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. 2021. Psykiatria. 15. uudistettu painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

STM. 2017. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017‒2021 Viitattu 21.2.22. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80352/09_2017_Potilas-%20ja%20asiakasturvallisuusstrategia%202017-2021_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Linkit

Linkki 1. Euroopan Elvytysneuvosto. 2021. European Resuscitation Council ERC. Viitattu 6.3.2022. Saatavissa https://www.erc.edu/

Linkki 2. Elvytys Käypä hoito -suositus. 2021. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 21.2.2022. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi17010