Emotionaalinen tuki tärkeää omaisille

Aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen on yllätys ja järkytys myös sairastuneen läheiselle, minkä vuoksi myös läheiset tarvitsevat tukea. Alkuvaiheessa on tavallista, että omaiset ovat helpottuneita sairastuneen henkiinjäämisestä, mutta kokevat myös ahdistusta ja masennusta. (Lehto 2015.) Aiempien tutkimusten mukaan hoitajan tarjoamalla emotionaalisella tuella voi olla monia positiivisia vaikutuksia omaisen henkiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja tulevaisuuden uskoon (Lehto 2015; Mattila 2011).

Keltasen ja Teiton opinnäytetyössä (2021) selvitettiin Etelä-Karjalan keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastolla K7 työskentelevien hoitajien ja kuntoutujien omaisten kokemuksia emotionaalisesta tuesta. Opinnäytetyötä varten haastateltiin osastolla työskenteleviä hoitajia ja omaisille toteutettiin kysely.

Osastolla K7 hoidetaan ja kuntoutetaan muun muassa aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneita potilaita moniammatillisesti. Tavoitteena on auttaa kuntoutujaa saamaan takaisin menetetty toimintakyky, tukea päivittäisistä toiminnoista selviytymistä ja edistää hänen hyvinvointiaan. (Eksote 2020.)

Kuva 1. Etelä-Karjalan keskussairaala (Nikkinen 2018)

Omaiset tyytyväisiä saamaansa tukeen

Opinnäytetyön tulosten mukaan omaiset ovat tyytyväisiä hoitajilta saamansa tukeen. Omaiset kertoivat, että heidän saamansa tuki oli ollut sellaista, mitä he tarvitsivatkin. Hoitajat olivat keskustelleet omaisten kanssa heille tärkeistä asioista ja omaiset kuvailivat hoitajia helposti lähestyttäviksi. Tarvittaessa hoitajat olivat ohjanneet omaisia myös osaston ulkopuolisen keskusteluavun piiriin. Omaiset tunsivat olonsa turvalliseksi kotilomilla, ja he olivat hyvin valmistautuneita kuntoutujan kotiutumiseen osastojakson päättyessä. (Keltanen & Teitto 2021.)

Hoitajat korostivat emotionaalisen tuen antamisessa työntekijän aitoutta ja työyhteisön merkitystä. Omaisten tukemista pidettiin työyhteisössä keskeisenä, tärkeänä osana hoitotyötä. Osastolla hoitajat välittivät aidosti omaisten hyvinvoinnista ja siihen haluttiin panostaa. (Keltanen & Teitto 2021.)

Emotionaalisen tuen antamisessa oli hoitajien mukaan keskeisintä hyvä vuorovaikutus. Hoitajan rauhallinen käytös ja saatavilla olo rauhoittaa myös omaista. Omaisten kohtaamisessa hoitajalla tulisi olla aito kiinnostus omaisen tilanteeseen, empatiakykyä, halu olla läsnä ja kuunnella omaista. Myös hoitajan persoona vaikuttaa vuorovaikutukseen omaisen kanssa. (Keltanen & Teitto 2021.)

Hoitajat kertoivat moniammatillisen tiimin auttaneen tuen tarjoamisessa. Osastolla työskentelevillä muilla ammattilaisilla kuten fysioterapeuteilla ja toimintaterapeuteilla sekä neuropsykologilla saattoi olla paremmin aikaa omaisille sekä sellaista tietoa, jota hoitajalla ei ollut. Moniammatillisen tiimin koettiin tasaavan hoitotyön kuormittavuutta sekä tarjoavan hyviä näkökulmia emotionaalisen tuen tarjoamiseen. (Keltanen & Teitto 2021.)

Osastolla K7 on pitkä kokemus neurologisesta kuntoutuksesta. Osaston toimintamalleihin kuuluvat säännölliset yhteispalaverit kuntoutujan, omaisten ja moniammatillisen tiimin kanssa sekä kotilomat ja seurannan järjestäminen kotiutuksen jälkeen. Näitä kuvattiin hoitajien sekä omaisten kannalta toimivana hoitopolkuna. (Keltanen & Teitto 2021.)

Kirjoittajat

Henna Keltanen ja Tiina Teitto ovat valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajiksi (AMK). He selvittivät opinnäytetyössään aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden kuntoutujien omaisten sekä hoitajien kokemuksia emotionaalisesta tukemisesta Etelä-Karjalan keskussairaalassa.

Minna-Maria Behm työskentelee lehtorina Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.

Lähteet

Eksote 2020. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, toimipisteen esittely. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: http://www.eksote.fi/toimipisteet/armilan-kuntoutuskeskus/vaativa-kuntoutus-K7/Sivut/default.aspx

Keltanen, H. & Teitto, T. 2021. Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuneiden kuntoutujien omaisten ja hoitajien kokemuksia emotionaalisesta tuesta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104074332

Lehto, B. 2015. Huolehtiva kanssakäyminen – Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa. Acta Universitatis Tamperensis 2109. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9952-4

Mattila, E. 2011. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Acta Universitatis Tamperensis 1646. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. [Viitattu 1.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8541-1

Kuvat

Kuva 1. Nikkinen 2018. Mikko Nikkinen. 2018. Keskussairaala [Viitattu 1.4.2021.] Saatavissa: https://eksote.kuvat.fi/kuvat/Sairaalapalvelut/2018_10_keskussairaala_mikkonikkinen_2.JPG

Kuva 2. Bờm 2019. Sơn Bờm. 2019. [Viitattu 1.4.2021.] Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-rakkaus-suloinen-sormet-1773113/