ESG-sääntely tuo sijoitusneuvontaan vastuullisuusnäkökulman

Vastuullinen sijoittaminen on noussut uudeksi teemaksi eettisen sijoittamisen rinnalle. Esimerkiksi Suomessa vastuullinen sijoittaminen on tullut tutuksi vasta vuoden 2006 jälkeen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden julkistamisen myötä (Hyrske ym. 2020, 31). Vastuullisessa sijoittamisessa tarkastellaan ympäristöön (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) ja yhtiöiden hallintotapaan (G) liittyviä tekijöitä, jotka otetaan huomioon sijoituspäätöksissä (Silvola & Landau 2019, 33).

Vastuulliseen sijoittamiseen kytkeytyvän ESG-sääntelyn piiriin kuuluu SFDR-asetus, taksonomia-asetus ja CSRD-direktiivi sekä MiFID II -direktiivin muutos, jolla lisätään kestävyysmieltymykset osaksi asiak­kaalle tehtävää soveltuvuusarviointia. Kestävyysmieltymykset ovat asiakkaan valintoja siitä, sisällyte­täänkö hänen sijoitukseensa yksi tai useampi rahoitusväline, jossa tietty vähimmäisosuus sijoitetaan kestäviin kohteisiin (EUR-lex 1253/2021, 1 artikla, kohta 1).

Värikoodit apuna määrittelyssä

SFDR-asetus vaatii erottamaan toisistaan avoi­muusvaatimukset sellaisille rahoitustuotteille, esimerkiksi rahastoille, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä asioita, ja sellaisille, joiden tavoitteena on myönteinen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntaan (EUR-lex 2023). Tuotteiden jaottelun yksinkertaistamista varten EU on määritellyt värikoodauksen, jonka perusteella vastuullisuutta edistävät tuotteet ovat vaaleanvihreitä ja myönteistä vaikutusta tavoittelevat tuotteet tummanvihreitä (Karhunen 2022).

Taksonomia-asetuksessa on kyse yritysten toiminnan luokittelusta vastuullisuuden näkökulmasta. Jotta toiminta on taksonomian mukaisesti kestävää, täytyy sen selkeästi edistää vähintään yhtä kuu­desta asetuksessa määritetystä ympäristötavoitteesta aiheuttamatta samalla merkittävää haittaa yhdellekään muulle tavoitteelle. (Kurittu 2021, 238.) CSRD-direktiivi puolestaan velvoittaa yrityksiä raportoimaan vastuullisuuden hyväksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden tuloksista sekä kestävyy­teen liittyvistä tavoitteista ja suunnitelmista. Direktiivin tarkoituksena on edesauttaa pääomavirtojen ohjautumista kestäviin sijoituskohteisiin. (Finnwatch 2022.)

Kuva 1. Sääntelyllä ohjataan investointeja kestäviin kohteisiin. (nattanan23 2017)

Yleisesti ymmärrettävä luokitus sijoitustuotteille

Sääntely siis luo sijoitustuotteille luokituksen vastuullisuuden eri tasoista ja siitä, miten jokin sijoitustuote toteuttaa ESG-asioita vai toteuttaako ollenkaan. Luokituksen avulla voidaan helposti määri­tellä, millainen jokin tuote vastuullisuuden näkökulmasta on.

Kovanen (2023) tutki opinnäytetyössään ESG-sääntelyn vaikutuksia sijoitusneuvontaan. Havaittiin, että asiakas pääsee aikaisempaa yksityiskohtaisemmin vaikuttamaan itselleen suositeltaviin tuotteisiin sekä niiden sisältöön, sillä hänen kestävyysmieltymyksistään otetaan selvää ja tuotteista täytyy antaa kattavampaa tietoa. Asiakkaan täytyy nykyään saada tietää, mistä vas­tuullisuus sijoitustuotteissa muodostuu ja miten sitä toteutetaan. Sääntelyn myötä avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia sille, että asiakkaan sijoitussalkku on enemmän hänen mielensä mukainen ja hänelle räätälöity.

Kirjoittajat

Joonas Kovanen valmistuu yritysjuridiikan tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden tutkinto-ohjelmasta.

Jarmo Kemppinen,KTM, toimii yritysjuridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.  

Lähteet

EUR-lex. 2021. Commission Delegated Regulation (EU) 2021/1253 of 21 April 2021 amending Delegated Regulation (EU) 2017/565 as regards the integration of sustainability factors, risks and preferences into certain organizational requirements and operating conditions for investment firms. Viitattu 18.12.2023. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A32021R1253

EUR-lex. 2023. Tiivistelmä asiakirjasta 2088/2019. Viitattu 25.10.2023. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/LSU/?uri=celex:32019R2088

Finnwatch. 2022. Yli 600 suomalaisen yrityksen vastuullisuudesta saadaan pian lisää tietoa. Vii­tattu 16.11.2023. Saatavissa https://finnwatch.org/fi/uutiset/yli-600-suomalaisen-yrityksen-vastuulli­suudesta-saadaan-pian-lisaeae-tietoa

Hyrske, A., Lönnroth, M., Savilaakso, A. & Sievänen, R. 2020. Vastuullinen sijoittaja. Helsinki: Kauppakamari.

Karhunen, J. 2022. Miten vertailla rahastojen vastuullisuutta? Katse kohti kahta vihreän sävyä! Finanssiala.fi. Vii­tattu 25.10.2023. Saatavissa https://www.finanssiala.fi/uutiset/miten-vertailla-rahastojen-vastuulli­suutta-katse-kohti-kahta-vihrean-savya/

Kovanen, J. 2023. ESG-sääntelyn vaikutukset sijoitusneuvontaan : sijoitustuotteista annettavat tiedot. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lappeenranta. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437426

Kurittu, K. 2021. Sijoita rahasi vastuullisesti. Helsinki: Alma Talent.

nattanan23. 2017. Raha, Kolikko, Investointeja. Pixabay. Viitattu 15.12.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/raha-kolikko-investointeja-2724241/

Silvola, H. & Landau, T. 2019. Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin. Helsinki: Alma Talent.