Viestintä ja vuorovaikutus ovat esihenkilötyössä ja työntekijöiden johtamisessa keskeisessä roolissa. Esihenkilön tapa kohdella ja suhtautua työntekijöihin vaikuttaa niin ilmapiiriin, työhyvinvointiin kuin työn tuloksellisuuteenkin. (Kuusela 2013, 11.)
Virtuaalisessa työympäristössä työskentely on yleistynyt kokoaikaiseksi tai osittaiseksi. Tällöin viestintä tapahtuu sähköisin keinoin, kuten sähköpostien, pikaviestien tai videokokouksien kautta. (Rauramo 2023.) Etätyön ja hybridityön yleistyvyyden myötä esihenkilöiden ei välttämättä tarvitse olla läsnä työyhteisössä (Työterveyslaitos 2024).
Viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta ihanteellisin tapa kommunikoida on kasvokkain käytävä keskustelu. Vaikka viestiminen teknologian välityksellä saattaa olla nopeampaa ja edullisempaa kuin henkilökohtainen viestintä, se ei edistä vuorovaikutusta yhtä paljon kuin kasvokkain viestiminen. Viestiessä teknologian välityksellä on myös riski, että vastaanottaja tulkitsee viestin väärin. (Lohtaja & Kaihovirta-Rapo 2007,12.)
Etäjohtaminen vaatii esihenkilöltä digitaalista vuorovaikutusosaamista. Asioiden edistämisen lisäksi on syytä keskittyä myös empatian osoittamiseen ja luottamuksen rakentumiseen. Henkilöstön kuulluksi tulemisen tunteeseen on panostettava esimerkiksi järjestämällä mitä kuuluu -kierroksia. (Tenho 2022.) Koska kasvokkain käytävät keskustelut eivät ole jokapäiväisiä, on myös ne suunniteltava ja mietittävä, miten usein ja missä tilanteessa on syytä tai mahdollista niitä järjestää. Esihenkilötyö on vuorovaikutteista työtä, joten pelkkä esihenkilön digitaalinen vuorovaikutusosaaminen ei riitä. Myös työntekijöiden on opittava olemaan etäjohdettuja ja heitä on valmennettava siihen.
Reiluuden kokemus ja luottamus vahvistuu
Etäjohtamisessa tulee myös pohtia oikeudenmukaisuuden tunteen ja luottamuksen rakentamista. Läsnä oleminen, kiinnostus työntekijöitä ja asioita kohtaan sekä osallistaminen päätöksentekoon mahdollistavat kokemuksen oikeudenmukaisuudesta. Esihenkilö, joka on läsnä työyhteisössä, pystyy havaitsemaan ja reagoimaan asioihin nopeammin ja samalla vuorovaikuttamaan työntekijöiden kanssa avoimesti. (Kuusela 2013,128.) Sähköisesti tapahtuvassa viestinnässä luottamuksen rakentaminen on haastavaa, mutta ei mahdotonta. On kuitenkin muistettava, että parhaiten luottamusta pystytään rakentamaan kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. (Rauramo 2023.)
Kirjoittajat
Jenna Vuorenmaa on viimeisen vuoden tradenomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Riitta Mähönen toimii liiketalouden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. 1. painos. E-kirja. Helsinki: Alma Talent.
Lohtaja, S. & Kaihovirta-Rapo, M. 2007. Tehoa työelämän viestintään. Helsinki: WSOYpro.
Rauramo, P. 2023. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Työturvallisuuskeskus. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/etajohtaminen-ja-virtuaalinen-vuorovaikutus-tyoyhteisossa/
Tenho, A. 2022. Etäjohtajan vuorovaikutusosaaminen – empaattisuus ja arvostuksen osoittaminen. Viitattu 3.4.2024. Saatavissa https://blogs.uef.fi/etajohtaminen/2022/06/17/etajohtajan-vuorovaikutusosaaminen-empaattisuus-ja-arvostuksen-osoittaminen/
Tiger Lily. 2020. Ihmiset, miehet, teollisuus. Pexels. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-miehet-teollisuus-seisominen-4481534/
Työterveyslaitos. 2024. Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/etatyo-hybridityo-ja-monipaikkainen-tyo
Vuorenmaa, J. 2024. Esihenkilöiden viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404156547
