Esivaihdevuodet näkyvät myös fysioterapeutin vastaanotolla – tunnistetaanko oireet?  

Esivaihdevuodet ovat nousseet viime vuosina näkyväksi keskustelunaiheeksi. Aihe koskettaa työikäisiä naisia, sillä vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset voivat alkaa jo vuosia ennen menopaussia eli kuukautisten loppumista (Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus 2025). Vaikka tietoisuus vaihdevuosista on lisääntynyt, oireiden yhteyttä hormonaalisiin muutoksiin ei aina tunnisteta (Turner ym. 2025).

Esivaihdevuosiin liittyvät oireet eivät rajoitu vain kuumiin aaltoihin tai kuukautiskierron muutoksiin. Niitä ovat univaikeudet, heikentynyt palautuminen, mielialan vaihtelut sekä erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat (taulukko 1). Ne voivat vaikuttaa merkittävästi toimintakykyyn, työssä jaksamiseen ja koettuun elämänlaatuun. Tutkimusten mukaan vaikeista vaihdevuosioireista kärsivät naiset kokevat muita useammin työkyvyn heikentymistä. (Geukes ym. 2016.)  

Esivaihdevuodet tuki- ja liikuntaelinvaivojen taustalla 

Esivaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset voivat näkyä fysioterapeutin vastaanotolla esimerkiksi nivelten jäykkyytenä, jänneoireina, kipuina, palautumisen heikkenemisenä tai lantionpohjan oireina. Estrogeenitasojen laskun on todettu olevan yhteydessä myös lihasvoiman heikkenemiseen sekä luukudoksen muutoksiin. (Maffulliym. 2023.)

Oireiden yhteyttä esivaihdevuosiin ei kuitenkaan aina tunnisteta, mikä voi viivästyttää tarkoituksenmukaisen tuen ja hoidon saamista. Esimerkiksi jännekuntoutus ei välttämättä etene odotetulla tavalla, jos oireiden taustalla vaikuttavia hormonaalisia muutoksia ei tunnisteta (Turner ym. 2025).  

Esivaihdevuodet eivät näy vain kehossa 

Esivaihdevuodet eivät vaikuta ainoastaan fyysiseen toimintakykyyn. Moni nainen kuvaa kokevansa aivosumua, uupumusta, muistivaikeuksia tai tunnetta siitä, ettei tunnista itseään entisekseen (Coslov ym. 2024). Terveydenhuollon ammattilaisten vaihdevuosiosaamisella onkin tärkeä merkitys oireiden tunnistamisessa ja oikea-aikaisessa tukemisessa. 

Liikunta ja fysioterapia hyvinvoinnin tukena

Liikunnalla on tärkeä rooli esivaihdevuosioireiden hallinnassa. Erityisesti voimaharjoittelun on todettu tukevan lihas- ja luustoterveyttä sekä toimintakyvyn säilymistä (Alexander ym. 2025; Duralde ym. 2023). Lisäksi lantionpohjan lihasharjoittelulla (kuva 1) voidaan helpottaa esimerkiksi virtsankarkailua (Nguyen ym. 2020).

Fysioterapeutin rooli turvallisen ja yksilöllisesti kuormittavan harjoittelun suunnittelussa korostuu erityisesti silloin, kun oireet vaikuttavat arjen jaksamiseen tai liikuntakykyyn (Hietala ym. 2026). Myös keho-mieliharjoitteet voivat tukea hyvinvointia esivaihdevuosien aikana. Harjoitteet voivat tasapainottaa hermoston toimintaa ja auttaa hallitsemaan esimerkiksi stressiä, mielialaoireita ja kuormittuneisuutta. (Shorey ym. 2020.) 

Fysioterapeutilla on tärkeä rooli oireiden tunnistamisessa, toimintakyvyn tukemisessa ja asiakkaan kokonaiskuormituksen huomioimisessa. Liikunnan, unen, palautumisen, ravitsemuksen ja muun elämäntilanteen huomioiva ohjaus voi edistää hyvinvointia tässä elämänvaiheessa. Vaihdevuositietoisuuden lisääminen fysioterapiassa tukee oireiden tunnistamista, oikea-aikaista hoitoon ohjausta ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. (Hietala ym. 2026.) LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetussa opinnäytetyössä tarkasteltiin esivaihdevuosien fysiologiaa, oireita ja fysioterapian mahdollisuuksia hyvinvoinnin tukemisessa. Työn tulosten pohjalta laadittiin fysioterapeuttiopiskelijoille oppimateriaali vaihdevuosiosaamisen vahvistamiseksi.  

Lähteet

Alexander, C.J., Kaluta, L., Whitman P.W., Billington E.O., Burt L.A. & Gabel L. 2025. Strength training for osteoporosis prevention during early menopause (STOP-EM): a pilot study protocol for a single centre randomised waitlisted control trial in Canada. BMJ Open, Vol. 15 (2), e093711. Viitattu 4.6..2026. Saatavissa: https://doi.org/10.1136/bmjopen-2024-093711   

Coslov N., Richardson M.K., Fugate Woods, N. 2024. “Not feeling like myself” in perimenopause – what does it mean? Observations from the Women Living Better Survey. The Journal of The Menopause Society. Vol 31(5):p 390-398. DOI:10.1097/GME.0000000000002339. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://journals.lww.com/menopausejournal/fulltext/2024/05000/_not_feeling_like_myself__in_perimenopause___what.6.aspx 

Duralde, E., Sobel, T & Manson, J. 2023. Management of perimenopausal and menopausal symptoms. BMJ, Vol. 382, e072612. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://doi.org/10.1136/bmj-2022-072612   

Hietala, N., Siimeskoski, M. & Töyry, T. 2026. Opinnäytetyö. Esivaihdevuodet: Fysioterapian näkökulma vastaanottotyöhön. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026060422027 

Geukes, M., van Aalst, M.P., Robroek, S.J.W., Laven, J.S.E. & Oosterhof, H. 2016. The impact of menopause on work ability in women with severe menopausal symptoms. Maturitas, Vol. 90, 3-8. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://www.maturitas.org/article/S0378-5122(16)30101-3/fulltext  

Maffulli, N., Cuozzo, F., Migliorini, F. & Oliva, F. 2023. The tendon unit: biochemical, biomechanical, hormonal influences. Journal of Orthopaedic Surgery and Research. Journal of Orthopaedic Surgery and Research, Vol. 18, 311. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://link.springer.com/article/10.1186/s13018-023-03796-4  

Mart Production. 2026. Lantionpohjan lihasharjottelu. Pexels. Viitattu 11.6.2026. Saatavissa: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/henkilo-ihminen-fitness-tasapainottelu-8846092/

Nguyen, T.M., Do T.T.T., Tran, T.N & Kim J.H. 2020. Exercise and Quality of Life in Woman with menopausal Symptoms: A Systematic Review and meta-Analysis of randomized Controlled Trials. International Journal of Environmental Research and Public Health, Vol. 17 (19), 7049. Viitattu 17.3.2026. Saatavissa: https://doi.org/10.3390/ijerph17197049   

Shorey, S., Ang, L. & Lau, Y. 2020. Efficacy of mind-body therapies and exercise-based interventions on menopausal-related outcomes among Asian perimenopausewoman: A systematic review, meta-analysis, and synthesis without a meta-analysis. Journal of Advanced Nursing, Vol. 76(5), 1098–1110. Viitattu. 4.6.2026. Rajoitetusti saatavissa: https://doi.org/10.1111/jan.14304   

Turner, K., Crampton, J.S. & Dobbin, N. 2025. Physiotherapists’ perceptions on the management of musculoskeletal conditions in women of perimenopausal and menopausalage: a qualitative focus group study. Journal of Physiotherapy, Vol. 41(11), 2404-2417. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/09593985.2025.2510380   

Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025. Viitattu 4.6.2026. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179