Tavoiteajassa valmistumiseen tarvitaan tukea

Vuonna 2025 voimaan tulleessa korkeakoulujen rahoitusmallissa nostettiin tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen merkitystä rahoituksessa. Tämän on tarkoitus kannustaa korkeakouluja huolehtimaan koulutuksen läpäisystä ja opiskelijahyvinvoinnista. Lisäksi ensimmäisen tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden painoarvoa lisättiin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.)

Hieman yli 70 prosenttia LAB-ammattikorkeakoulun valmistuneista opiskelijoista on viime vuosina suorittanut tutkintonsa tavoiteajassa (Vipunen 2026). Noin 30 prosenttia opiskelijoista siis käyttää opintoihinsa enemmän kuin tavoiteajan, ja kokonaan tilaston ulkopuolelle jäävät ne, jotka eivät syystä tai toisesta koskaan valmistu.

Useimpien tekniikan alan tutkintojen laajuus on 240 opintopistettä, ja tavoiteaika tutkinnon suorittamiseen on neljä vuotta. Tavoiteajassa pysyminen on periaatteessa tehty opiskelijalle helpoksi, koska opetussuunnitelmassa kurssit on jo valmiiksi aikataulutettu eri vuosille, ja suositeltua suoritusjärjestystä noudattamalla kaikki tarpeellinen tulee varmasti tehtyä. Opiskelijan kannalta tämä tarkoittaa ennakoitavaa ja selkeää reittiä kohti tutkintoa, jos elämäntilanne mahdollistaa täysipainoisen opiskelun.

Opinnot eivät aina suju suunnitelmien mukaan

Tavoiteajassa valmistuminen on siis korkeakouluille tärkeää, sillä rahoitusmalli ohjaa arvostamaan suunnitellussa aikataulussa etenevää opiskelijaa, joka pystyy keskittymään opintoihin ilman merkittäviä katkoksia. Tekniikan tutkintojen neljän vuoden tavoiteaika on kuitenkin pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Opintojen aikana opiskelijan elämäntilanne, työtilanne ja terveydentila voivat muuttua monin tavoin. Alkuvaiheen opiskeluinto voi vaihtua pohdinnaksi alavalinnan oikeellisuudesta; opiskelija perustaa perheen; joku onnekas saa kiinnostavan työtarjouksen jo kesken opiskelun.

Joskus opinnot viivästyvät syistä, joihin opiskelija ei juurikaan voi vaikuttaa. Työharjoittelupaikkoja on tällä hetkellä vaikea saada, mutta työharjoittelun suorittaminen on edellytys valmistumiselle. Valtion tukileikkaukset ovat viime vuosina heikentäneet opiskelijoiden taloudellista tilannetta, ja huoli toimeentulosta kuormittaa monia ja saattaa hidastaa opintojen etenemistä (esim. Puuri ym. 2024).

Erityisiä taloudellisia kannustimia nopeaan valmistumiseen ei opiskelijalle ole tarjolla, ellei lasketa opintolainahyvitystä, jonka opintolainaa nostanut ja tavoiteajassa valmistunut opiskelija voi Kelalta saada (Kela 2026). Vastavalmistuneiden työttömyys on viime vuosina kasvanut merkittävästi (Saarinen 2025), joten into työelämään siirtymisestä voi muuttua työnhaun stressiksi ja epävarmuudeksi, kun vähistä työpaikoista kilpailevat sadat työnhakijat.

Korkeakoulu voi tarjota ohjausta ja harjoittelupaikkoja

Nopea valmistuminen ei ole opiskelijalle aina helppoa, mutta sen merkitys korkeakouluille ja toki opiskelijalle itselleenkin on niin suuri, että oppilaitosten on syytä kehittää keinoja ja panostaa tavoiteajassa valmistumisen tukemiseen.

Keskustellessani sellaisten opiskelijoiden kanssa, jotka ovat palanneet opintoihin keskeytyksen jälkeen, olen havainnut opintojen usein tyssänneet siihen, että opiskelija ei syystä tai toisesta ole pysynyt suunnitellussa suoritusaikataulussa. Poikkeamien paikkaaminen on ollut vaikeaa, ja opiskelijat eivät ole saaneet tai osanneet hakea riittävästi tukea opintojen tilanteen setvimiseen. Oikea-aikainen ohjaus on tärkeää, ja kynnyksen avun pyytämiseen pitäisi olla matala. Tässä auttaa opettajien avoimuus ja aito kiinnostus opiskelijoiden tilanteita kohtaan.

Käytännönläheinen, laaja työharjoittelu on olennainen osa ammattikorkeakoulututkintoa, mutta nykyisessä työmarkkinatilanteessa työharjoittelumahdollisuudet ovat kiven alla. Opiskelijoiden työkokemuksen kerryttämistä tuetaan esimerkiksi LABin teknologiayksikössä tarjoamalla harjoittelupaikkoja yksikön tutkimushankkeissa, jolloin harjoittelusta hyötyvät niin tutkimustyöstä kiinnostunut opiskelija kuin lisäkäsiä kaipaava hankekin.

Toisaalta pidän aavistuksen stressaavana tavoiteajassa valmistumisen jatkuvaa korostamista. Opinnoissa on kyse paljosta muustakin kuin tutkintotodistuksen saamisesta; osaamisen kehittyminen, omien kiinnostusten löytäminen ja ihmisenä kasvaminen eivät ole tutkinnon sivutuotteita vaan päämääriä. Valmistuminen on aina hieno saavutus, tapahtuipa se tavoiteajassa tai ei.

Lähteet

Kela. 2026. Opintolainahyvitys. Viitattu 16.6.2026. Saatavissa https://www.kela.fi/opintolainahyvitys

Leinonen, T. 2022. Lab-lappeenranta-campus-15. Viitattu 25.6.2026. Saatavissa https://lut.pictures.fi/kuvat/LAB+Press+Images/CAMPUSES/lab-lappeenranta-campus–15.jpg

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Korkeakouluille uudet rahoitusmallit. Tiedote 11.4.2024. Viitattu 9.6.2026. Saatavissa https://okm.fi/-/korkeakouluille-uudet-rahoitusmallit

Puuri, E., Sarajärvi, R. & Tauriainen, A. 2024. Opiskelijat kertovat leikkausten vaikutuksista arkeen: ”Useita on tälläkin hetkellä sairauslomalla”. Yle Opiskelijat 11.4.2024. Viitattu 16.6.2026. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20083034

Saarinen, M. 2025. Näiltä aloilta valmistutaan nyt suoraan kortistoon. HS Visio 10.3.2025. Viitattu 24.6.2026. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000011087393.html

Vipunen. 2026. Tavoiteajassa suoritetut tutkinnot. Viitattu 9.6.2026. https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/WopiFrame.aspx?sourcedoc=%7B819DFA12-300F-4ED4-ACF7-2EE4FEC8FE1F%7D&file=Tavoiteajassa%20tutkinnon%20suorittaneet%20-%20korkeakoulut%20-%20korkeakoulu.xlsb&action=default