Etähoidon kehittäminen on ajankohtainen teema, jonka muutosajurit liittyvät muun muassa pandemiaan, palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden lisäämiseen ja palvelutarpeiden kasvuun sekä uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin (Isaksson & Wennberg 2016, 3–4.). Potilaille etähoito voi luoda palvelujen parempaa saavutettavuutta (Burke & Lucas 2021, 3.) Etäteknologiaa on hyödynnetty paljon etenkin diabeteksen hoidossa, johon se soveltuu erityisen hyvin, sillä kyseessä on elinikäinen sairaus, ja potilaan toteuttamalla itsehoidolla on keskeinen merkitys sairauden hoidossa (Bellazzi 2008, 98; Verhoeven ym. 2010, 667–668.)
Etähoito voisi täydentää muuta hoitoa
Mertsola (2022) selvitti YAMK-opinnäytetyössään etähoidon kehittämisen mahdollisuuksia ja esteitä suomalaisella lasten ja nuorten diabetespoliklinikalla. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämisen lähestymistavalla henkilöstön näkökulmasta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että etähoidon lisääminen osana lasten ja nuorten diabeteksen hoitoa saattaisi tuottaa hyötyä usealle toimijataholle. Etähoito saattaisi sujuvoittaa poliklinikalla työskentelevän henkilöstön työtä tarjoamalla vastaanottokäyntien rinnalle lisäkanavan virtuaalivastaanottona. Sitä voitaisiin hyödyntää tilanteissa, joissa potilaan saapuminen ei ole välttämättä henkilökunnan arvioinnin perusteella. Tällaisissa tilanteissa etähoito nähdään videopuhelun tai puhelimen avulla annettua hoitoa hyödyllisemmäksi.
Etähoidolle koettiin olevan tarvetta etenkin peruuntuneiden aikojen korvaamiseen. Potilaille ja perheille hyötyjä etähoidosta muodostuisi muun muassa matkustamiseen kuluvan ajan vähenemisellä.
![[Alt-teksti: Kaavakuva, jossa on neljä pääkohtaa: perheet, hoitohenkilökunta, oma etä digiryhmä ja lähijohto. Kullakin toimijalla on roolinsa. Perheiden vastuulla on perehtyminen etähoitopalveluun ja kirjautuminen omaetäpalveluun. Hoitohenkilökunta kouluttautuu, perustaa työryhmän etähoidolle ja ottaa perheitä mukaan. Digitalisaatioryhmä tekee yhteistyötä poliklinikan kanssa, kouluttaa ja antaa teknistä tukea. Lähijohto vastaa resursseista, kuten koulutuksen mahdollistamisesta, sekä myös mittaa tulokset.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/09/556_2022_Kuva-kuva-kuva-1024x601.png)
Etähoidon käytön lisääminen lasten ja nuorten diabetespoliklinikalla edellyttää kehittämistoimenpiteitä, jotka kohdistuvat perheisiin, hoitohenkilökuntaan, teknologiaan (OmaEtä-alusta / sitä ylläpitävä työryhmä) sekä lähijohtamiseen (Kuvio 1). Kehittämistoimet vaativat tiivistä yhteistyötä näiden sidosryhmien välillä, jotta uusi toimintamalli voidaan jalkauttaa toimintaan onnistuneesti ja etähoidosta saadaan muodostetuksi toimiva käytäntö (ks. Jauhiainen & Sihvo 2015).
Kehittämisen suuntaviivoja
Virtuaaliset vastaanotot voivat tukea jaetun arvon muodostamista hoitohenkilökunnan ja potilaiden välillä. Kuitenkin virtuaalisten vastaanottojen käytön lisäämisen esteeksi näyttää muodostuvan teknologian käyttöön liittyvät henkilöstön ja potilaiden asenteet sekä potilaiden sosioekonomiseen taustaan sekä asuinalueeseen liittyvät tekijät. (Malin 2022.) Näitä tekijöitä onkin syytä tarkastella jatkokehittämisen yhteydessä.
Kirjoittajat
Emilia Mertsola valmistui syyskuussa 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutusohjelmasta nimikkeellä sairaanhoitaja YAMK.
Arja-Tuulikki Malin, HTT, KL, VM, on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka opettaa johtamista hyvinvointialan YAMK-koulutuksissa. Hän on myös johtamisen tutkija ja kehittäjä.
Lähteet
Bellazzi, R. 2008.Telemedicine and diabetes management: current challenges and future research direction. Journal of Diabetes Science and Technology. Vol 2, issue 1, 98-104. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2769718/pdf/dst-02-0098.pdf
Burke, G. & Lucas, J. 2021. Telemedicine Basics. Teoksessa: Sikka, N. A Practical Guide to Emergency Telehealth. Oxford University Press, 1‒11.
Isaksson, D. & Wennberg, K. 2016. Digitalization and Collective Value Creation. Ratio Working Paper No. 283. Ratio Institute. Stockholm, Sweden. Viitattu 10.9. 2022. Saatavissa https://cms.ratio.se/app/uploads/2016/12/di_kw_digitalization_collective_value_creation_283.pdf
Jauhiainen, A. & Sihvo, P. 2015. Asiakaslähtöisten sähköisten terveyspalveluiden käyttöönottomalli käyttöönotolle ja vaikuttavuuden arvioinnille. Finnish journal of eHealth and eWelfare. 2015;7/ (4), 210‒220. Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/53520
Malin, A-T. 2022. Virtual appointments – Value co-creation and challenges with accessibility. Abstract. International Conference & The 27th Finnish National Conference on Telemedicine and eHealth 28.‒30.9.2022.
Mertsola, E. 2022. Etähoidon kehittäminen lasten ja nuorten diabetespoliklinikalla. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 13.9.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022091220085
Verhoeven, F., Tanja-Dijkstra, K., Nijland, N., Eysenbach, G. & van Gemert-Pijnen, L. 2010. Asynchronous and Synchronous Teleconsultation for Diabetes Care: A Systematic Literature Review. Journal of Diabetes Science and Technology. Vol. 4, issue 3, 666–684.Viitattu 10.9.2022. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/193229681000400323
