Järkee vai ei? ‒ ehkäisevää nuorisotyötä toteuttamassa 

Järkee vai ei? – JVE? –  on lahtelaisille 8-luokkaisille koululaisille suunnattu ehkäisevän työn tapahtuma, jota on vuodesta 2015 toteutettu marraskuussa. Päävastuu tapahtuman koordinoinnista on Lahden kaupungin nuorisopalveluiden jalkautuvalla ehkäisevällä päihdetyöllä.  Tapahtumaa toteutetaan yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa: Lahden peruskoulujen oppilashuolto, Lahden pääkirjasto, Lahden ensi- ja turvakodin väkivaltatyö, kokemusasiantuntijat ja Walkers-toiminta.

Marraskuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat olivat mukana ensimmäistä kertaa tapahtuman suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tänä vuonna JVE-tapahtumaan osallistui noin 500 lahtelaista 8-luokkalaista.  

Yhteistyöstä syntyy tapahtuma  

JVE?-tapahtumassa on valmiiksi valitut teemat rasteilla, sisältöjä ja toteutustapoja mietitään vuosittain. Tapahtuman toteuttaminen perustuu Lahden kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelmaan vuosille 2021–2025. Ohjelma perustuu eri kyselyistä, indikaattoreista ja kokemustiedosta saatavaan tietoon. Kerätyn tiedon perusteella tulee erityisesti kiinnittää huomiota eri-ikäisten päihteidenkäyttöön. Lisäksi ohjelmassa tuodaan esille mielen hyvinvoinnin merkitys, turvallisuus ja kiusaaminen. (Lahden kaupungin ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma 2021–2025, 8–9,12–13). Ohjelman mukaisesti rastien sisällöt olivat mielen hyvinvointi, kiusaaminen ja kiristäminen somessa, väkivalta nuorten kokemana ja tekemänä, päihteet ja tunteet sekä JVE?-kierroksen palautepiste. 

Millaista oli olla rastilla? 

LABin opiskelijat toimivat päihteet ja tunteet -rastilla. Tarkoitus oli valaista nuorille, kuinka päihteet ja tunteet vaikuttavat toisiinsa. Jokaisella rastilla katsottiin aluksi lyhyt video ja toteutettiin teemaan liittyvä aktiviteetti. Pyysimme oppilaita kirjoittamaan 8-luokkalaisen huolia (Kuva 1) paperilapuille, jotka kerättiin ihmisen mieltä edustavaan lasipurkkiin. Lisäksi lasipurkissa oli lappuja, jotka kuvasivat päihteitä. Oppilailta kysyttiin päihteiden vaikutuksesta mieleen; mitä huolille tapahtuu, kun päihteitä on otettu? Usein vastaus oli, että tuntuu hyvältä hetken, mutta ongelmat eivät katoa minnekään ja saattavat jopa lisääntyä.

Rastin pääpaino oli kokemusasiantuntijan tarinassa, ja sille oli varattu puolet käytettävissä olevasta ajasta. Tarina oli herättelevä ja levotonkin. Ryhmä hiljentyi kuuntelemaan, siinä tulivat esille niin päihdemaailman raadollisuus kuin hyvätkin hetket. 

Kuva 1. Koulu, perhe ja mieliala olivat kasiluokkalaisten huolilistan kärjessä. (Kuva: Henriikka Ojala) 

Rastilla toimiminen oli opiskelijoille monipuolinen oppimiskokemus. Rastin vetäminen useita kertoja vähensi esiintymisjännitystä ja loi onnistumisen kokemuksia. Toteutuksen aikana pienissä ryhmissä toimiessa pystyi huomaamaan itsestään ja luokkakavereistaan erilaisia vahvuuksia. Sisältöä suunnitellessa koettiin epävarmuutta kokemusasiantuntijan saamisesta. 8-luokkalaisten kanssa toimiminen loi kuvaa nuorisosta ja heidän kanssansa työskentelystä.  

Kirjoittajat

Jenna Husu ja Mana Uuttu ovat LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita. 

Taina Heininen-Reimi työskentelee sosiaali -ja terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. 

Lähteet 

Lahden ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toimintaohjelma 2021–2025. Viitattu 11.12.2023. Saatavissahttps://www.lahti.fi/tiedostot/ehkaisevan-paihde-ja-mielenterveystyon-toimintaohjelma-2021-2025/