Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään muualla kuin työpaikalla, ja johon usein liittyy tietotekniikan käyttö (Tilastokeskus 2020). Etätyöskentelyä luonnehditaan joustavaksi, vapaaehtoiseksi sekä sovittujen käytäntöjen mukaiseksi (Työsuojeluhallinto 2020). Ihmiset valitsevat etätyön monista eri syistä, jollaisia ovat esim. työmatkat, työpaikan häiriötekijöiden vähentäminen tai perhesyyt. Myös organisaatiot voivat edellyttää työntekijöiltään etätyötä. Vaativaa ongelmaratkaisukykyä, syvää keskittymistä ja vähän yhteistyötä vaativaan työhön on helpompi keskittyä työpaikan ulkopuolisissa tiloissa. Työn luonne ja työtehtävät vaikuttavatkin suuresti siihen, kuinka luontevaa etätyön tekeminen on. (Abrams 2019.)
Etätyön tekemisen määrä lisääntyi keväällä 2020 yli 500-kertaiseksi koronapandemian vuoksi. Muutokset etätyön lisääntymisessä ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin ja työstä palautumiseen, koska etätyön psykososiaalinen kuormitus on erilaista verrattuna työpaikalla tehtävään työhön. (Ruohomäki 2020, 21–22.)
Kautonen ja Lehto (2021) kuvasivat YAMK-opinnäytetyössään kirjallisuuskatsauksen avulla etätyötä tekevien psykososiaalista kuormittumista, kuormitustekijöiden vähentämisen keinoja sekä työstä palautumisen edistämisen tapoja. Tuloksista ilmenee, että etätyössä työntekijälle psykososiaalista kuormitusta aiheuttavat erityisesti työn määrä ja työn vaatimukset, vähäiset sosiaaliset kontaktit sekä puutteet tietoteknisissä välineissä ja taidoissa käyttää niitä.
Etätyön psykososiaalisen kuorman vähentäminen
Työntekijä voi itse vähentää psykososiaalista kuormittumistaan järjestämällä ja opettelemalla työntekonsa uudella tavalla, fyysisestä työtilasta lähtien (Oakman ym. 2020). Hänen kannattaa luoda työpäiväänsä selkeitä rutiineja, priorisoida työtehtäviä sekä harjoitella erilaisia palautumisen keinoja. Myös työn tauottamista riittävän usein on harjoiteltava. Työhyvinvoinnin tukemisen kannalta olisi tärkeää, että palautumisen harjoittelua ja siihen liittyvää tietoa jaetaan työntekijöille yhä enemmän työorganisaatiosta tai työterveyshuollosta. (Lopez-Leon ym. 2020.)
Työntekijät hyötyvät sekä organisaation että esimiesten antamasta tuesta (Dongarwar ym. 2020). Organisaation yhteisistä toimintatavoista, työn tavoitteista, töiden kiireellisyysjärjestyksestä ja työmäärästä kannattaa keskustella säännöllisesti (Oakman ym. 2020). Työhyvinvoinnin kannalta on oleellista, että ihmisten kanssakäymisestä ja kommunikoinnista pidetään kiinni myös etätyössä (Lopez-Leon ym. 2020).
Säännölliset etätapaamiset asianmukaisten viestintäkanavien välityksellä ylläpitävät yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. Epäviralliset, positiiviset keskustelut työpäivän lomassa tai jälkeen auttavat hallitsemaan psykososiaaliseen kuormitukseen liittyvää eristäytymisen tunnetta. (Oakman ym. 2020; Tremmel ym. 2019; Koroma 2019; Ayoung & Jumin 2017.) Organisaation merkitys näkyy myös IT-tuessa. Etätyössä olevilla tulisi olla asianmukaiset tietotekniset välineet sekä taito käyttää niitä, sillä teknologiset ongelmat aiheuttavat etätyöntekijöissä kuormitusta. (Oakman ym. 2020; Koroma 2019.)
Etätyön kuormitustekijöistä saadaan tietoa vasta muutamien vuosien kuluttua. Nykytiedon mukaan uusia etätyön järjestämisen malleja ja toimintatapoja täytyy etsiä ja luoda, sillä nykyiset mallit eivät ole pitkäaikainen tai kestävä ratkaisu.
Kirjoittajat
Ester Kautonen ja Heli Lehto työskentelevät työterveyshuollossa ja opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan johtamista ja kehittämistä (YAMK).
Pirjo Vaittinen on yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä, ja hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-ohjelmaa.
Lähteet
Abrams, Z. 2019. The future of remote work. When it’s done right, telework can improve employee productivity, creativity, and morale, psychologists research finds. American psychologigal association. Vol. 50, No. 9.54. [Viitattu 7.1.2021]. Saatavissa: https://www.apa.org/monitor/2019/10/cover-remote-work
Ayoung, S. & Jumin, L. 2017. Understanding teleworkers’ technostress and its influence on job satisfaction. Internet Research Vol. 27 No. 1. 140-159. Emerald Publishing Limited. [Viitattu 5.5.2021]. Saatavissa: doi: 10.1108/IntR-06-2015-0181
Dongarwar, D., Yusuf, K., Maiyegun, S., Ibrahimi, S., Ikedionwu, C., Salihu, H. 2020. Covid-19 and Neuro-Behavioral Economics: A Conceptual Framework to Improve Physical and Mental Health among Remote Workers. International Journal of Maternal and Child Health and AIDS (2020), Volume 9, Issue 3, 360-363. [Viitattu 6.5.2021]. Saatavissa: doi: 10.21106/ijma.399
Kautonen E. ja Lehto H. 2021. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus etätyön psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnasta ja etätyöstä palautumisesta. [Viitattu 11.10.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092718086
Koroma, J. 2019. Coping with collaboration hindrances in mobile and virtual work. Aalto University. School of Science. Department of Industrial Engineering and Management. Aalto University publication series. Doctoral dissertations 80/2019. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: https://www.researchgate.net/publication/334193802_Coping_with_Collaboration_Hindrances_in_Mobile_and_Virtual_Work
Lopez-Leon, S., Forero, D., Ruiz-Diaz, P. 2020. Recommendations for working from home during the COVID-19 pandemic (and beyond). IOS Press. Work 66 (2020) 371–375. [Viitattu 2.6.2021]. Saatavissa: DOI: 10.3233/WOR-203187
Oakman, J., Kinsman, N., Stuckey, R., Graham, M., Weale, V. 2020. A rapid review of mental and physical health effects of working at home: how do we optimise health? BMC Public Health (2020) 20:1825. PubMed. [Viitattu 3.4.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1186/s12889-020-09875-z
Ruohomäki, V. Etäloikka ja hyvinvointi koronakriisin alussa. 2020. Työpoliittinen aikakausikirja 2/2020. Sivut 21−22. [Viitattu 8.1.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162308/TEM_tyopoliittinen_aikakausikirja_2_2020.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Tilastokeskus 2020. Käsitteet. [Viitattu 14.12.2020]. Saatavissa: https://www.stat.fi/meta/kas/etatyo.html
Tremmel S., Sonnentag, S., Casper, A. 2019. How was work today? Interpersonal work experiences, work-related conversations during after-work hours, and daily affect. WORK & STRESS 2019, VOL. 33, NO. 3, 247−267. School of Social Sciences, Department of Psychology, University of Mannheim. Germany. [Viitattu 3.6.2021]. Saatavissa: doi:10.1080/02678373.2018.1496158
Työsuojeluhallinto. 2020. Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät? [Viitattu 22.3.2021]. Saatavissa: https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat
