Kuopion kaupunki valmistautuu digitalisaatiokehitykseen toteuttamalla Ihmiskeskeinen Digitaalinen Kunta (IDK) -hankkeen, jonka tavoitteena on luoda uusia, käyttäjälähtöisiä palveluiden kehittämisen tapoja ja palvelutuotantokokeiluja lisäämällä kaupungin työntekijöiden digitalisaatio-osaamista (Kuopio 2022). Monialaisesta tulokulmasta toteutetussa valmennuksessa sovellettiin palvelumuotoilun ja muutosjohtamisen menetelmiä.
Digitalisaatio on ajan suurimpia muutosvoimia, joka muokkaa tapoja olla vuorovaikutuksessa ja välittää informaatiota samalla purkaen toimintaympäristöjämme raja-aitoja ihmisten ja toimialojen välillä. (Ilmarinen & Koskela 2015, 13–14; Rantala 2018, 9.) Digitalisaation vaikutukset näkyvät työn sisällöissä ja sen tekemisen tavoissa. Digitalisaatio luo uusia toimintamalleja ja tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden toiminnan laaja-alaiseen kehittämiseen sekä sen tehostamiseen. Muutosten myötä osaamisvaatimukset työntekijöille muuttuvat, ja heiltä vaaditaan uudenlaista osaamista, kykyä jatkuvaan kehittymiseen ja osaamisen kasvattamista. (Sauni 2019, 12–13; Terveysteknologian liitto ry 2016, 11.) Henkilöstön digitalisaatio-osaaminen koostuu erilaisista taidoista ja pätevyydestä, jotka käsittävät valmiuden käyttää digitaalista teknologiaa, hyödyntää sitä työssä, kyvyn arvioida digitalisaatiota kriittisesti sekä ylipäätään motivaatiota digitalisaatiokulttuurin kohtaamiseen (Ilomäki ym. 2011, 8).
![[Alt-teksti: Piirroskuva, jossa kolmella tietokonenäytöllä on ihmisiä vaihtelevat määrät ja henkilöiden puhetta ilmaisevia puhekuplia.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/96_2022_Etavalmennuksella-kohti-Ihmislaheista-Digitaalista-Kuntaa-1024x524.jpg)
Valmennuksesta arvoa työntekijälle ja kuntalaisille
Ryynäsen (2022) ylempi AMK -opinnäytetyössä selvitettiin, millaista arvoa Ihmiskeskeinen digitaalinen kunta -hankkeen valmennukseen osallistuneet Kuopion kaupungin työntekijät näkivät valmennuksen sisällön tuottaneen sekä ammattilaisille että välillisesti kuntalaisille. Lisäksi selvitettiin, miten etätoteutus soveltui valmennukseen.
Tuloksissa nousi esille, että valmennus tuotti uutta osaamista digitaalisista menetelmistä ja työvälineistä, joita pystyy hyödyntämään omassa työssä. Valmennuksen monialaisuus mahdollisti vertaisoppimisen, joka laajensi käsitystä palveluntarjonnasta sekä mahdollisti toimivien käytäntöjen jakamisen yli palvelualueiden rajojen. Osana hanketta toteutettujen palvelutuotantokokeilujen nähtiin luovan arvoa kuntalaisille sekä myös pohjaa myöhemmälle monialaiselle palveluntuotannolle. Etätoteutuksen nähtiin soveltuvan valmennukseen hyvin. Se mahdollisti uuden oppimisen ja palvelutuotantokokeiluiden edistämisen, vaikkakin kohtaamisen ja vuorovaikutuksen valmennettavien välillä nähtiin toimivan paremmin kasvokkain.
Yhteenvetona on, että etävalmennus soveltuu sekä osaamisen että organisaation toimintojen kehittämiseen. Valmennuksen arvo on moninaista ja välittyy kuntalaisille työntekijöiden osaamisen kautta. Toisaalta pidempiaikaisesti toimiessa toisten läsnäolo nähdään arvokkaana. IDK-hankkeen tavoitteet saavutettiin.
Kirjoittajat
Heikki Ryynänen on valmistuva ylempi AMK- koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän on kiinnostunut käyttäjälähtöisten digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja digitalisaatio-osaamisen lisäämisestä.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä ovat palveluiden uudistaminen ja asiantuntijuus digitaalisessa sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio. Yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum.
Ilomäki, L., Kantosalo, A. & Lakkala, M. 2011. What is digital competence? In Linked portal. Brussels: European Schoolnet. Viitattu 8.1.2022. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154423/Ilom_ki_etal_2011_What_is_digital_competence.pdf
Koch, A. 2021. Video-conference-video-call-online-6365765. Pixabay. Viitattu 13.2.2022. Saatavissa https://pixabay.com/illustrations/video-conference-video-call-online-6365765/
Kuopio. 2022. Ihmiskeskeinen Digitaalinen Kunta. 2022. Hanke. Viitattu 16.2.2022. Saatavissa https://www.kuopio.fi/ihmiskeskeinen-digitaalinen-kunta
Rantala, K. 2018. Professionals in Value Co-Creation through Digital Healthcare Services. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja. Viitattu 25.5.2021. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/58224/978-951-39-7454-1_v%c3%a4it%c3%b6s15062018.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ryynänen, H. 2022. Valmennuksella kohti ihmiskeskeistä digitaalista kuntaa. Kuopion kaupungin henkilöstön näkemyksiä Ihmiskeskeinen Digitaalinen Kunta -hankkeen valmennuksesta. Ylempi AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus. Viitattu 16.2.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/704119
Sauni, R. (toim.) 2019. Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030 ‒ turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:3. Viitattu 12.5.2021. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161450/STM_3_2019_Tyoympariston%20linjaukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Terveysteknologian Liitto ry. 2016. FiHTA. Digitalisointi uudistaa terveysteknologian teollisuuden. Julkaisussa: Terveysteknologia-Healthtech from Finland 2016. Viitattu 5.2.2022. Saatavissa https://issuu.com/terveysteknologia2016/docs/terveysteknologia_2016_020616
