Mahdollisuus liikkua kauniissa ja rauhallisessa luonnossa on kaikkien suomalaisten yhteinen etuoikeus. Maamme on täynnä upeita ja monimuotoisia luontokohteita, joista erityisesti 41 kansallispuistoamme ja seitsemän retkeilyaluettamme tunnetaan myös erinomaisesta retkeilyn ja luontomatkailun palveluinfrastruktuuristaan. Kohteiden joukossa on kymmeniä esteettömiä tai helppokulkuisia kohteita, joihin tutustuminen onnistuu myös apuvälineillä liikkuvilta matkailijoilta (Metsähallitus 2024).
Palvelukonsepti esteettömään luontomatkailuun
Suomessa on noin puoli miljoonaa pysyvästi liikunta- ja toimintarajoitteista henkilöä. He muodostavat joukon, jolle luontoliikunnan esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole vain mukava lisä, vaan edellytys osallistumiselle. Heidän lisäkseen on olemassa myös alati kasvava ikääntyvien luontoliikkujien, -retkeilijöiden ja -matkailijoiden joukko, ja myös lapsiperheet hyötyvät suuresti esteettömistä palveluista, minkä myötä esteettömien ja saavutettavien palveluiden kysyntä kasvaa entisestään (Paralympiakomitea 2024).
LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen viiden geopark-alueen yhteisessä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa (LAB 2024) on herätty tähän tarpeeseen. Hankkeessa on kehitetty esteettömän luontomatkailutuotteen konsepti, joka sopii sovellettavaksi kaikilla maamme geopark-alueilla. Konseptista on kehitetty erikseen vesille ja maalle soveltuvat versiot.
Ideoita konseptin lanseeraamiseen geopark-alueille
Kehitetty konsepti esiteltiin alueille Esteetön geopark-elämys -webinaarissa, jossa oli mukana yli 50 kuulijaa. Tilaisuudessa käytiin läpi esteettömän luontomatkailutuotteen kehittämisen taustaa ja kokemuksia Saimaa Geoparkin olosuhteisiin ideoidusta pilottituotteesta sekä ideoitiin, miten konseptia voitaisiin soveltaa Suomen muilla geopark-alueilla. Yrittäjät saivat myös valmiita työkaluja konseptin mukaisten omien palvelutuotteiden kehittämiseen. Ideoita tuotteiden kehittämiseen herätti esteettömän tuotteen palvelupolku, jossa oli tuotu esille, mitä kaikkea tulisi huomioida tuotteen suunnittelussa (Leka & Sarjanoja 2024).
![[Alt-teksti: jylhä maisema, järvenranta ja jyrkkä rinne. Rinteeseen on rakennettu turvakaiteella varustettu kävelyväylä, jotka pitkin kulkee pyörätuolia käyttävä henkilö.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/03/231_2024_Geopark-alueilla-kehitetaan-esteettomia-elamyksia-1024x635.jpg)
Esteettömien palvelutuotteiden kehittäminen herätti tilaisuudessa paljon keskustelua. Totesimme, että vaikka esteettömiä luontokohteita löytyykin jokaiselta alueelta, matkailupalvelutuotteiden kehittämiseen pitäisi panostaa enemmän. Esteettömään luontoretkeilyyn soveltuvien kohteiden näkyväksi tekeminen ja esteettömän retkeilyn kehittämistä tukevan osaamisen lisääminen onkin erittäin tärkeää myös palvelujen kehittäjien näkökulmasta. Geopark-alueet ja niihin kytkeytyvät tarinat luovat tähän erinomaisen ympäristön.
Kirjoittajat
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä.
Harri Sarjanoja toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi
Leka, K. & Sarjanoja, H. 2024. Esteetön luontoretkeily. Kokemuksia, esimerkkejä ja palvelupolkuja esteettömään retkeilyyn. Esitysmateriaali. Esteetön geopark-elämys -webinaari. 19.3.2024. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Julkaisematon.
Metsähallitus. 2024. Esteettömyys luontokohteilla. Viitattu 19.3.2024. Saatavissa https://www.luontoon.fi/esteeton
Paralympiakomitea. 2024. Esteettömästi luontoon. Viitattu 21.3.2024. Saatavissa https://www.paralympia.fi/liikunta/luontokaikille/esteettomasti-luontoon
