LAB-ammattikorkeakoulussa järjestetään Haavahoidon asiantuntija- erikoistumisopintoja. Koulutus lisää osaamista ja asiantuntijuutta vaativaan haavapotilaiden hoitoon. Osaamisen kehittymistä seurataan opiskelijoiden itsearvioinnilla sekä opintojen alussa että lopussa. Tässä artikkelissa tarkastellaan vuoden 2024 – 2025 toteutuksen itsearviointeja. Tulokset osoittavat merkittävää kasvua niin kliinisessä osaamisessa kuin asiantuntijatehtävissä.
Monipuolista osaamista, mutta kehittymistä tarvitaan
Koulutukseen osallistuvilla opiskelijoilla oli vaihteleva tausta terveydenhuollossa ja haavahoidossa – osa oli työskennellyt alalla vuosikymmeniä, osa vasta muutaman vuoden. Vain 28 % teki välitöntä haavapotilaan hoitotyötä yli puolet työajastaan. Itsearvioinnin alkukyselyyn vastasi 25 opiskelijaa. Itsearvioinnissa korostui, että perustaidot olivat hallussa, mutta erityisesti asiantuntijatehtävissä, koulutusten suunnittelussa ja tutkimustiedon hyödyntämisessä oli vielä epävarmuutta.
Kliinisissä taidoissa, kuten haavan mekaanisessa puhdistuksessa, kivunhoidossa ja etiologian arvioinnissa, keskiarvot vaihtelivat välillä 3,1–4,1 (asteikolla 1–5). Asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä, kuten ohjeiden laatimisessa, koulutusten järjestämisessä ja kehittämishankkeissa, arviot olivat selvästi matalampia (keskiarvot 1,7–2,6).
Koulutus lisää osaamista
Koulutuksen päättyessä osaamisen itsearviointiin vastasi 12 opiskelijaa. Siitä syystä tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia. On mahdollista, että loppukyselyyn vastasivat aktiivisimmat tai motivoituneimmat opiskelijat, joilla osaaminen oli jo valmiiksi korkeammalla tasolla tai jotka kokivat eniten hyötyneensä koulutuksesta. Silti, koska osaamisen kasvu näkyy lähes kaikilla osa-alueilla ja nousu on johdonmukaista, voidaan päätellä, että koulutus on tukenut osaamisen kehittymistä.
Kliinisissä taidoissa keskiarvot nousivat lähes kaikissa kohdissa yli neljän (4,2–4,8), ja erityisesti haavan mekaaninen puhdistus sekä oman vastuualueen tunnistaminen arvioitiin erittäin vahvaksi osaamiseksi (keskiarvo 4,8). Asiantuntijatehtävissä, kuten koulutusten suunnittelussa ja ohjaamisessa, keskiarvot nousivat merkittävästi (esim. koulutusten suunnittelu 2,3 → 3,8 ja ohjaaminen 3,0 → 4,3). Myös kehittämistehtävissä ja tutkimustiedon hyödyntämisessä tapahtui selkeää kasvua.
Kansainvälinen asiantuntijaryhmä on laatinut näyttöön perustuvan hoitopolun kroonisten haavojen hoitoon, joka sisältää käytännön ohjeita haavapotilaiden arviointiin, hoitoon ja seurantaan. Tämän malli antaa ohjeita ja ratkaisuja kroonisiin haavoihin liittyviin haasteisiin sekä auttaa terveydenhuollon ammattilaisia ymmärtämään, viestimään ja ehkäisemään paranemista hidastavia riskitekijöitä. (Dowsett ym. 2023). Tällaista osaamisen kehittämistä on myös Haavahoidon asiantuntija- erikoistumisopinnoissa. Koulutuksessa korostetaan yhtenäisten toimintamallien merkitystä laadukkaan haavahoidon varmistamisessa.
Koulutukseen osallistuvien verkostoituminen on iso osa-alue osaamisen lisääntymisessä. Osallistujien taustat ja työyksiköt ovat monipuolisia, joten yhdessä oppiminen ja käytännön esimerkkien jakaminen on tärkeä osa-alue osaamisen lisääntymisessä. Kyselyssä ei tätä asiaa mainita, mutta sen merkitys tiedetään suullisen palautteen perusteella.
Koulutusta tarvitaan jatkossakin
Kielo-Viljasen (2021) mukaan haavahoidon koulutusta myös perusopetuksessa pitäisi kehittää, jotta tulevilla ammattilaisilla on riittävä osaaminen näyttöön perustuvaan ja laadukkaaseen haavahoitoon. Tämä puute tiedostetaan ja siksi onkin tärkeää, että haavahoidon erikoistumiskoulutuksia järjestetään ja että hoitohenkilökunta pääsee osallistumaan niihin. Arviointikyselyn tulokset osoittavat, että haavahoidon erikoistumisopinnot LAB-ammattikorkeakoulussa tukevat vahvasti sekä kliinisen osaamisen että asiantuntijuuden kehittymistä.
Haavahoidon erikoistumisopinnot tarjoavat mahdollisuuden kasvaa oman alansa asiantuntijaksi. Koulutuksen aikana osaaminen vahvistuu niin käytännön työssä kuin kehittämis- ja koulutustehtävissä. Itsearviointien perusteella voidaan todeta, että koulutus antaa erinomaiset valmiudet toimia vaativissa haavahoidon tehtävissä ja kehittää alaa eteenpäin.
Kirjoittaja
Katja Kylliäinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutuksessa ja on mukana Haavahoidon asiantuntija- erikoistumisopinnoissa.
Lähteet
Kielo-Viljamaa E. (2021). The wound care competence of graduating student nurses; Development and Testing of a Competence Assessment Instrument. Turun yliopiston julkaisuja; julkaisusarja 1530. Saatavissa: The Wound Care Competence of Graduating Student Nurses – Development and Testing of a Competence Assessment Instrument
Dowsett C., Bain K., Hoffmann C., BrennanM., Greco A., Karlsmark T., Keast D., Ruettimann Liberato de Moura M.,Lázaro-Martínez J., Münter K., Swanson T., Vuagnat H. & Bain M. (2023)The Wound Care Pathway – an evidence-based and step-by-step approach towards wound healing. Wounds International, Vol 12 Issue 3. Saatavissa: 15868f3deb0e2c69569b4cdcba7069f6.pdf
