Haavapotilaiden hoito on monitahoista ja -ammatillista. Haavanhoitoon liittyvä tieto on nykyisissä potilastietojärjestelmissä hajanaisesti löydettävissä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) haavakeskuksessa havaittiin tarve selvittää ja yhtenäistää potilaan hoitotiedot, tutkimukset, hoidon toteutus sekä arviointi aiempaa selkeämmin haavarekisteriksi. Haavarekisteri edistää haavapotilaan tiedon löydettävyyttä, tehostaa vastaanottotyötä ja edistää hoitoprosessia.
Potilastietojärjestelmät vaikuttavat tehokkuuteen
Suomi on maailmanlaajuisesti toisella sijalla digitaalisuuden hyödyntämisessä Digibarometrin mukaan. Tieto- ja viestintäteknologiaa on syytä hyödyntää palveluiden tuottavuuden lisäämiseksi. (Mattila ym. 2021, 9.) Kärki (2017, 84–85) mainitsee julkisen sektorin olevan digitalisaatiossa vielä alussa. Digitalisaatio tunnistetaan muutosvoimaksi, jolla vaikutetaan sekä hyvinvointiin että kilpailukykyyn. Kehittyneempi teknologia auttaa tuottamaan kustannussäästöä jättäen pois manuaalista, aikaa vievää työtä.
Sarannon ym. (2020, 216–219) kyselyssä kartoitettiin sairaanhoitajien valmiuksia tiedonhallintaan sekä heidän kokemuksiaan potilastietojärjestelmien tuesta työssä. Kyselyyn vastanneista yli puolet ilmoitti, ettei tietojärjestelmästä ole helppoa saada esille tarvittavaa tietoa potilaasta. Vastauksissa korostui vaikeus hahmottaa olennaista suuresta tekstimäärästä. Myös potilaan kokonaistilanteen yhteenvetonäkymän puuttuminen koettiin hankalaksi.
Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden kohdalla tiedon löydettävyys on keskeistä. Asiakasryhmän koko on noin 10 % kaikista asiakkaista. Heidän käyttämiensä palvelujen kustannukset nousevat jopa 80 %:iin kaikista kustannuksista (Koivisto & Tiirinki 2020, 10). Hietapakka ym. (2020, 55) toteavat, että paljon palveluja tarvitsevat hyötyisivät potilastietojärjestelmästä, jossa järjestelmä kokoaa tietoa potilaan tilanteesta. Erilaisia muistutteita tai hälytyksiä voitaisiin hyödyntää riskitekijöiden ilmaantuessa.
Haavarekisterin kehittäminen tulevaisuudessa
Lepistö (2021) selvitti ylempi AMK -opinnäytetyönä tehdyssä kehittämistyössä haavapotilaan hoitotietojen ja seurannan yhtenäistämistä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä. Keskeistä selvityksessä olivat lähetteiden käsittely, haavapotilaiden ensikäynnit sekä hoidon suunnittelu ja arviointi. Tulosten mukaan hoitotiedot ovat hajanaisia, ja keskinäinen tiedonkulku koetaan haasteellisena, kuten aiemmissakin tutkimuksissa on todettu. Erityisesti merkityksellinen tieto sekä sen kirjaaminen ovat puutteellisia.
Selvityksen yhteenvedon mukaan haavarekisterin, joka yhdistää potilastiedon ja seurannan, edellyttää vielä lisäkehittämistä moniammatillisessa yhteistyössä, jossa yhdistyvät sekä kliinistä työtä että tutkimustyötä tekevien osaaminen.
Kirjoittajat
Sanna-Kaisa Lepistö on valmistuva ylempi AMK -koulutuksen opiskelija sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutuksessa LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän on kiinnostunut haavanhoidon kehittämisestä ja digitalisaation yhdistämisestä terveysalalla.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa, Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä ovat palveluiden uudistaminen ja asiantuntijuus digitaalisessa sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Hietapakka, L., Tiirinki, H. & Sinervo, T. 2020. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa Suomessa. Teoksessa Koivisto & Tiirinki (toim.) Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa. Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. [Viitattu 04.11.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162382
Koivisto,J. & Tiirinki, H. (toim.) 2020. Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa. Valtioneuvoston kanslia: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. [Viitattu 03.11.2021]. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162382
Kärki, I. 2017. Toiminnan digitalisaatio – miten sudenkuopat vältetään? Teoksessa: Rousku, K., Linturi, R., Andersson, C., Stenfors, S., Lähteenmäki, I., Kärki, I., ja Limnell, J. 2017. Pilkahduksia tulevaisuuteen – digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet. Valtionvarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisu 10/2017. [Viitattu 04.11.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-836-1
Lepistö, S-K. 2021. Haavarekisterin kehittäminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymään. Suunnitelmaehdotus haavapotilaiden hoitotiedon ja seurannan yhtenäistämisestä. [Viitattu 04.11.2021]. Ylempi AMK opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus.
Mattila, J., Pajarinen, M., Seppälä, T., Mäkäräinen, K. ja Neuvonen, V. 2021. Digibarometri 2021: Vuosikymmen verkkokauppaa ja alustataloutta. Taloustieto Oy, Helsinki. [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://www.etla.fi/julkaisut/digibarometri-2021-vuosikymmen-verkkokauppaa-ja-alustataloutta/
Saranto, K., Kinnunen, U.-M., Koponen, S., Kyytsönen, M., Hyyppönen, H., & Vehko, T. 2020. Nurses’ competences in information management as well as experiences in health and social care information system support for daily practice. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 12(3), 212-228. [Viitattu 04.11.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.23996/fjhw.95711
Kuvat
Kuva1. qimono. 2016. Socha, A. Sokkelo-labyrintti-ratkaisu. Pixabay [Viitattu 8.11.2021]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/sokkelo-labyrintti-ratkaisu-1804499/
