Harjoitteiden merkitys stressinhallinnassa

Stressi on kaikille tuttu tunne, joka voi olla joko hyödyllinen tai haitallinen riippuen siitä, miten se käsitellään. Stressi on elimistön reaktio, joka syntyy, kun ihmiseen kohdistuu uhkia, paineita tai haasteita, jotka ylittävät hänen voimavaransa. (Mattila 2022.) Stressi voi ilmetä fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti, mutta se ei aina ole haitallista. Stressireaktio voi jopa parantaa toimintakykyä ja auttaa selviytymään haastavista tilanteista. Kuitenkin jos stressitekijät jatkuvat pitkään, ne voivat vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin. (Karlsson 2022.)

Stressireaktion voivat laukaista monet eri tekijät, olivat ne sitten kielteisiä tai myönteisiä muutoksia (Mattila 2022). Stressiä voi aiheutua esimerkiksi elämänmuutoksista, työpaineista tai henkilökohtaisista haasteista. On tärkeää tunnistaa stressiä laukaisevat tekijät ja käsitellä ne ajoissa. Kun stressin aiheuttaja poistuu tai siihen sopeudutaan, elimistö palautuu tasapainotilaan ja stressireaktio loppuu. (Karlsson 2022.)

Monia keinoja stressinhallintaan

Stressinhallintaan on monia keinoja, ja tärkeintä on löytää itselleen sopivat menetelmät. Maailman terveysjärjestön mukaan stressiä voidaan hallita riittävällä unella, hyvillä sosiaalisilla suhteilla, terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä liikunnalla ja erilaisilla harjoituksilla (WHO 2023). Stressinhallinnan avaimet ovat siis tasapaino elämässä ja itsestä huolehtiminen. Mikäli omat keinot eivät riitä hallitsemaan stressiä, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen (Turunen 2023).

Erilaiset harjoitteet voivat olla tehokkaita keinoja stressin lievittämisessä. Yksi tunnetuimmista stressin hallintakeinoista ovat hengitysharjoitukset, jotka auttavat kehoa ja mieltä rentoutumaan. Hengitysharjoitukset aktivoivat parasympaattisen hermoston, mikä vähentää sydämen sykettä ja verenpainetta sekä palauttaa kehon energiatasoja. (Aalto & Tuominen 2022.) Hengitystekniikoiden lisäksi lihaksia rentouttavat jännitys-rentoutusharjoitukset voivat lievittää kehon ja mielen jännitystä. Harjoituksessa vuorotellaan lihasten jännittämistä ja rentouttamista, mikä lisää tietoisuutta kehon eri osista. Tämä menetelmä on todettu erittäin tehokkaaksi stressin lievittämisessä. (Nunez 2020.)

Tietoinen läsnäolo on yksi tehokas keino stressin hallintaan. Tietoisessa läsnäolossa keskitytään täysin nykyhetkeen ja huomioidaan mitä keho ja mieli kokevat sillä hetkellä (Mayo Clinic 2022.) Usein ihmiset huomaavat, kuinka mieli harhailee menneisiin huoliin tai tuleviin pelkoihin, ja nykyhetken kokemus jää taka-alalle. Nykyteknologian, kuten älypuhelinten ja tietokoneiden, jatkuva käyttö voi myös estää olemasta täysin läsnä. (Raevuori 2016.)

Emotional Freedom Techniques

Yksi mielenkiintoinen stressin hallintatekniikka on Emotional Freedom Techniques (EFT), joka tunnetaan myös nimellä ”tapping”. Tässä menetelmässä keskitytään naputtelemaan akupunktiopisteitä kehossa, kuten kasvoilla ja käsissä samalla, kun keskitytään negatiivisiin tunteisiin tai ajatuksiin. EFT:n tavoitteena on purkaa kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta. Tekniikka on saanut paljon huomiota ahdistuksen ja stressin lievittäjänä. (EFT International 2025.)

Stressinhallinta lastensuojelussa

Stressinhallinta on tärkeä osa työhyvinvoinnin tukemista, erityisesti vaativilla aloilla, kuten lastensuojelussa. Opinnäytetyön (Vuorela & Väisänen 2025) tavoitteena oli edistää työhyvinvointia lastensuojelussa sekä lisätä ymmärrystä stressistä ja sen hallintakeinoista työpäivän aikana. Opinnäytetyöprosessin aikana tehtiin käytännönläheinen stressinhallintaopas, joka sisältää esimerkiksi hengitys- ja rentoutumisharjoituksia. Oppaan harjoitteilla pyritään lisäämään työntekijöiden voimavaroja sekä hallitsemaan työstä johtuvaa kuormitusta. Harjoitteet valikoituivat niin, että ne voidaan toteuttaa myös työvuoron aikana.  

Lähteet

Aalto, R. & Tuominen, S. 2022. Stressitasapaino. Jyväskylä: Docendo.

EFT International. 2025. What is EFT Tapping. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://eftinternational.org/discover-eft-tapping/what-is-eft-tapping/?gad_source=1&gclid=CjwKCAjw3P-2BhAEEiwA3yPhwIzqc0kR9SMi7iT5peIrusfpj33XRkYRTZQT54zbsYSGOWPcrBFnVBoCBvAQAvD_BwE

Karlsson, L. 2022. Mitä on stressi? Duodecim oppiportti. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/ted00124/do?p_haku=stressi#q=stressi

Mattila, A. 2022. Stressi. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976

Mayo Clinic. 2022. Mindfulness exercises. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/consumer-health/in-depth/mindfulness-exercises/art-20046356

Nunez, K. 2020. The Benefits of Progressive Muscle Relaxation and How to Do It. Healthline. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.healthline.com/health/progressive-muscle-relaxation

Raevuori, A. 2016. Mindfulnessin terveysvaikutukset – Mitä lääkärin on hyvä tietää?. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo13356

Turunen, T. 2021. Stressi auttaa toimimaan, mutta voi pitkään jatkuessa uuvuttaa. Terveystalo. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.terveystalo.com/fi/tietopaketit/stressi

Vuorela, J. & Väisänen, J. 2025. Stressinhallinta psykofyysisen fysioterapian menetelmiä hyödyntäen lastensuojelun työntekijöille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502183010

WHO. 2023. Stress. World Health Organization. Viitattu 17.2.2025. Saatavissa https://www.who.int/news-room/questions-and-answers/item/stress

zeshdo. 2024. AI-luotu, nainen, väsynyt. Pixabay. Viitattu 25.2.2025. Saatavisa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-nainen-v%C3%A4synyt-8961952/