Harjoittelupaikasta eväitä tulevaan työelämään

Ensihoitaja (AMK) -tutkinto sisältää LAB-ammattikorkeakoulussa yhteensä 11 erimittaista harjoittelujaksoa, joiden tarkoituksena on tuoda koulussa opittu teoria ja kliiniset taidot työelämään. Harjoitteluissa opiskelija työskentelee ohjaajiensa valvonnassa oikeiden potilaiden parissa. Lisäksi taustatukena on kyseisen erikoisalan opettaja, jonka kanssa reflektoidaan osaamisen kehittymistä harjoittelutavoitteiden kautta.

Harjoittelujaksot antavat kehittävästi kuvaa ensihoitajaopiskelijan omasta osaamisesta ja valmistavat etenkin akuuttipotilaiden kohtaamiseen ja hoitoon. Ensihoitajaopiskelijalta odotetaan opintojen aikana ja myöhemmin työelämässä oma-aloitteisuutta, paineensietokykyä sekä ennen kaikkea psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia (LAB 2024a). Ensihoitajana työskennellään kiireisissä ja kiireettömissä tehtävissä, joissa potilas kohdataan hoitoketjussa ensimmäisenä. Taitoja kohdata potilas opetellaan LABin ensihoitajakoulutuksessa laajalti erilaisien simulaatioiden ja harjoitteiden kautta.

LAB-ammattikorkeakoulun HAVUJA-hankkeen yhtenä tavoitteena on vahvistaa osaamista löytämällä uusia tapoja toteuttaa harjoittelu. Tähän kuuluu ohjauksen yhtenäistäminen eri yksiköissä sekä harjoitteluohjaajien pedagoginen tukeminen. Nämä toimet ovat jo edistäneet opiskelijoiden työelämätaitoja ja kykyä kohdata haastavia tilanteita. Hyvät harjoittelukokemukset myös kannustavat jäämään alueelle töihin vielä valmistumisen jälkeenkin. (LAB 2024b.)

Ammatillista kasvua käytännön kautta

Australiassa on tehty tutkimusta ensihoitajaopiskelijoiden henkisestä hyvinvoinnista harjoittelujen aikana ja niiden tulokset osoittavat, että opiskelijaohjaus on tärkeä elementti ammatillisen identiteetin kehittymisessä sekä alalla pysymisessä. Opiskelijat kokevat harjoittelun aikana stressiä muun muassa muuttuvista tilanteista, kiireestä ja päätöksen teosta. On tutkittu, että ensihoitajaopiskelijalla on muuta väestöä korkeampi riski sairastua traumaperäiseen stressihäiriöön. (Warren-James 2021.)

Palautteen saaminen edistää oppimista. Kehittävällä palautteenannolla on positiivinen vaikutus, kun opiskelija saa kehitysehdotuksia omaan toimintaansa. Opiskelijan roolissa henkisen kuormituksen voi kääntää opettavaiseksi tulevaa työelämää varten, kunhan stressaavat tilanteet tulevat käydyiksi läpi ohjaajien kanssa jälkeenpäin. (Ojanen & Toivio 2022.)

Yksitoista harjoittelua voi tuntua lukuna suurelta määrältä, mutta oppimisen kannalta ne ovat arvokkaasti käytettyä aikaa oppia kohtaamaan erilaisia potilaita eri ympäristöissä. Opintojen aikana harjoitteluista kannattaakin ottaa kaikki irti ja valita harjoittelupaikoiksi erilaisia yksiköitä eri hyvinvointialueilta.

Lähteet

LAB. 2024a. Ensihoitaja (AMK), päivätoteutus, Lappeenranta, 240 op. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 21.1.2024. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/koulutus/ensihoitaja-amk-paivatoteutus-lappeenranta-240-op

LAB. 2024b. HAVUJA – Veto- ja pitovoimaa hyvinvointialalle. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/havuja-veto-ja-pitovoimaa-hyvinvointialalle

Ojanen, E. & Toivio, E. 2022. XAMK-ensihoitajaopiskelijoiden kokemuksia ensihoidon harjoitteluista. AMK-opinnäytetyö. XAMK. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/789802/Ojanen_Toivio.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Warren-James, M., Hanson, J., Flanagan, B., Katsikitis, M. & Lord, B. 2021. Paramedic students’ experiences of stress whilst undertaking ambulance placements. ScienceDirect. Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2588994X21000208