Ensimmäinen opintoihin kuuluva harjoittelu saa opiskelijoissa aikaan monia tunteita. Erilaiset harjoittelujakson aikaiset kokemukset voivat herättää opiskelijoissa voimakkaitakin tunteita. Harjoittelujakson aikaisien kokemusten äärelle pysähtyminen ja tilanteiden reflektoiminen opettajan ohjaamana on tärkeä osa ammatillista kasvua.
Reflektiolla tarkoitetaan palaamista oman tekemisen äärelle, jolloin oppija pohtii omaa toimintaansa, onnistumisiaan ja kehittämiskohteitaan (Ideapakka 2020). Opiskelijan reflektio-osaaminen kehittyy osana ammatillista kasvua opintojen edetessä. Reflektiotaitojen kehittymisen myötä opiskelija kykenee monipuolisempaan osaamisen tarkasteluun (Tiuraniemi 2002, 191.)
Alkuvaiheen opiskelijoille järjestetään heidän ensimmäiseen harjoitteluunsa sisältyvä harjoittelun reflektio kokemuksien käsittelemiseksi. Reflektion kautta opiskelijoiden yhteiset vuorovaikutukselliset tilanteet mahdollistavat uusien näkökulmien syntymisen ja voivat syventää opiskelijan ammatillista kasvua. (Kassara 2017, 81, 83.) Reflektiivinen toimintatapa ei tue pelkästään yksilöä, vaan myös työyhteisöä (Peura ym. 2020).
Reflektiossa työskennellään pienryhmissä, joissa opiskelijat toteuttavat reflektiota valmiiksi annettujen teemojen pohjalta. Lopuksi pienryhmien ajatuksia jaetaan yhteisesti, joka voi vielä herättää uusia muistoja ja mietteitä harjoittelun ajalta.
Tukee myös opiskelijoiden yhteisöllisyyttä
Opiskelijat kokivat asian äärelle pysähtymisen ja vertaisten kanssa käydyn keskustelun tarpeelliseksi oman ymmärryksen laajenemiselle. Pienryhmissä keskustelu opiskelijoiden kokeman mukaan on vapaampaa ja syvällisempää kuin koko ryhmän kanssa käyty keskustelu.
Pienryhmissä hiljaisimmatkin opiskelijat uskaltautuivat keskustelemaan annetuista teemoista. Opiskelijoiden mielestä oli mukavaa päästä kuulemaan opiskelijatovereiden kokemuksista harjoittelussa sekä nähdä ammatillista kehittymistä ryhmän jäsenissä. Reflektoiva keskustelu lisäsi opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun keskustellessa monet havainnoivat, että muilla ryhmän jäsenillä on samankaltaisia kokemuksia ja ajatuksia aiheesta. Reflektio-osaamisesta koettiin olevan hyötyä tulevissa harjoitteluissa.
Kirjoittajat
Tiia Kangassalo toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa ja ohjaa alkuvaiheen opiskelijoiden harjoittelujaksoja.
Katja Puhakainen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajakoulutuksessa ja ohjaa alkuvaiheen opiskelijoiden harjoittelujaksoja.
Lähteet
geralt. 2017. Altmann, G. Kysymyksiä kysyä kirjoittaminen. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/kysymyksi%c3%a4-puuaidan-kysy%c3%a4-2245264/
Ideapakka. 2020. Ideaperjantai: miten reflektoit oppimistasi? Viitattu 4.1.2023. Saatavissa https://ideapakka.fi/blogi/ideaperjantai-miten-reflektoit-oppimistasi/
Kassara, H. 2017. Ilo hoitotyön ammatin opiskelussa ammatillisen kasvun voimavarana. Akateeminen väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1841. Tampereen yliopisto. Tampere. Viitattu 29.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0601-4
Peura, A., Kaila, M. & Helin-Salmivaara, A. 2020. Ammatillinen reflektio kehittää lääkärin osaamista. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo15425
Tiuraniemi, J. 2002. Reflektiivisyys asiantuntijan työssä. Teoksessa Niemi P. & Keskinen E. (toim.) Taitavan toiminnan psykologia. Turun yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, Turku, 165–195. Viitattu 29.12.2022. Saatavissa http://tiuraniemi.fi/Ammaref.pdf
