Varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu on yhteydessä lasten hyvinvointiin

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet edellyttävät laadukasta varhaiskasvatusta (Opetushallitus 2018, 7). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on asiantuntijoineen määrittänyt varhaiskasvatuksen laatua luomalla varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin mallin. Laadukkaan varhaiskasvatuksen vaatimuksen taustalla on lapsen hyvinvointi. Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa positiivisesti lasten kognitiiviseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja siitä on hyötyä erityisesti heikommista sosioekonomisista taustoista tuleville lapsille. (Repo ym. 2019, 15-17.) 

Kuva 1. Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa lasten hyvinvointiin. (Kuva: Namor77 2016)

Kehittäjäopettaja koulutuksellista tasa-arvoa edistämässä  

Vantaan kaupungille palkattiin valtionavustuksella koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi 12 varhaiskasvatuksen kehittäjäopettajaa. Kehittäjäopettajien työ kohdentuu positiivista diskriminaatiota tarvitsevien alueiden yksiköihin. Kehittäjäopettaja on päiväkodin “ylimääräinen hyvä”, heitä ei lasketa lasten ja henkilöstön väliseen suhdelukuun. Heidän työtänsä on miettiä uudesta näkökulmasta, miten varhaiskasvatusta voitaisiin järjestää entistä laadukkaammin. (Vantaa 2020.)  

Kehittäjäopettajan toimenkuvan ydin on alueellisen, sosiaalisen ja koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja tehtävänä on yhteistyössä päiväkodin johtajan ja henkilöstön kanssa kehittää, suunnitella ja arvioida varhaiskasvatussuunnitelman mukaista pedagogista toimintaa. Kehittäjäopettajan toimenkuvaa ei ole määritelty tarkasti, vaan kehittäjäopettaja miettii yhdessä päiväkodinjohtajan ja henkilöstön kanssa lapsia kuunnellen, mikä olisi tärkeää tässä ryhmässä näille lapsille. Kehitettäväksi asiaksi voi nousta leikki, vuorovaikutus tai oppimisympäristö. (Vantaa 2020; Aalto 2020) 

Kuva 2. Kehittämisen kohteeksi voi nousta leikki. (Kuva: FeeLoona 2012)

Kehittäjäopettajan positio varhaiskasvatuksen laadun kehittämisessä 

Kehittäjäopettaja jalkautuu lapsiryhmiin osallistuen toimintaan, havainnoiden ja tarjoten henkilöstölle pedagogisen keskustelukumppanin, joka toimii peilinä, jonka kanssa reflektoida omia havaintojaan ja ajatuksiaan.  

Kuva 3. Kehittäjäopettaja toimii peilinä varhaiskasvatuksen henkilöstölle. (Kuva: Revcodes 2009)

Integroiva työtapa koostuu integraatiosta ja monialaisesta yhteistyöstä. Integraatiolla tarkoitetaan palveluiden yhteensovittamista palvelujärjestelmässä ja yksittäisissä asiakasprosesseissa. Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan asiakkaan ja hänen läheistensä ja eri ammattilaisten yhdessä toimimista asiakasprosesseissa joko yhden organisaation sisällä tai yli organisaatiorajojen. (Raitakari ym. 2019, 34-37.) Kehittäjäopettajan työ on esimerkki horisontaalisesta integraatiosta. Horisontaalisessa integraatiossa lapsen ympärille on kerätty yhdeksi palvelukokonaisuudeksi hänen tarpeensa mukaiset palvelut. 

Kirjoittajat  

Heidi Kiviranta on sosionomi (AMK)  ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK-opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen- koulutuksesta. Hän työskentelee kehittäjäopettajana Vantaan kaupungilla.  

Tuula Hyppönen on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja on kiinnostunut integratiivisten toimintamallien kehittämisestä lapsi- ja perhepalveluissa. 

Lähteet 

Aalto, M. 2020. Päiväkodin ylimääräinen hyvä. Helsingin sanomat. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006650313.html?share=5e0f629a45d03ea1b0bfe2ee0435e45b    

Opetushallitus. 2019. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf   

Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. & Juhila, K.  2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa: Kriittisten tekijöiden tarkastelua. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1020-2  

Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjlet, H. 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa. Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. [Viitattu 15.10.2020]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf 

Vantaa. 2020. Vantaa nostaa tasa-arvon varhaiskasvatuksen keskiöön ja palkkaa hankkeeseen reilu 30 henkilöä. [Viitattu 25.10.2020]. Saatavissa: https://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/152277   

Kuvat  

KUVA 1. Namor77. 2016. Child-1782707. Pixabay. [Viitattu 27.10.2020] 

Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1782707/  

KUVA 2. FeeLoona. 2012. Child-1864718. Pixabay. [Viitattu 27.10.2020] 

Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-1864718/  

KUVA 3. Revcodes. 2009. Crystal-245288. Pixabay.  [Viitattu 27.10.2020] 

Saatavissa: https://pixabay.com/images/id-245288/ 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.