Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää organisaatioilta ketterää ja ennakoivaa lähestymistapaa muutosjohtamiseen. Ennakoivan ja antisipatorisen johtamisen (anticipation) rooli on korostunut, sillä se tarjoaa välineitä varautua ja aktiivisesti ohjata tulevaa. Ketterän muutosjohtamisen yhdistäminen ennakoivaan ajatteluun voi auttaa myös perinteisiä aloja, kuten hautaustoimen organisaatioita, mukautumaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoksiin, luoden samalla joustavan ja tulevaisuuteen suuntautuneen toimintakulttuurin.
Muutosjohtaminen ennakoinnin näkökulmasta
Senge (1990) tarkastelee muutosjohtamista oppivan organisaation käsitteen kautta (The Learning Organization). Hänen mukaansa organisaation pitkän aikavälin menestys riippuu sen oppimis- ja sopeutumiskyvystä. Tämä näkökulma on erityisen arvokas organisaatioille, jotka toimivat jatkuvassa ja nopeassa muutoksessa ja pyrkivät vahvistamaan resilienssiään sekä sopeutumiskykyään nykymaailman haasteisiin. Pernaa ja Neuvonen (2020) puolestaan esittävät, että tulevaisuuteen vaikuttaminen edellyttää organisaatiolta kykyä havaita heikkoja signaaleja ja rakentaa skenaarioita niiden pohjalta.
Ennakoiva muutosjohtaminen valmistelee organisaatiota tuleviin muutoksiin ja tukee sen kykyä mukautua toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin myös reaktiivisesti. Tällainen lähestymistapa on erityisen tärkeä aloilla, joilla muutokset voivat vaikuttaa toiminnan perusluonteeseen. Esimerkiksi hautaustoimessa antisipaatioajattelu mahdollistaa resurssien joustavan allokoinnin ja nopean reagoinnin palvelutarpeiden äkillisiin muutoksiin, mikä vahvistaa toiminnan ketteryyttä ja tehokkuutta (Aho 2024; Tilastokeskus 2024).
Hautaustoimi on ala, jossa muutosjohtamisen vaatimukset ovat asiakasnäkökulmasta erityisen tiukat. Väestön ikääntyminen, yhteiskunnalliset muutokset ja ekologiset tavoitteet vaikuttavat toimialaan (Tilastokeskus 2024; Kuronen 2022). Ennakoiva ajattelu näkyy hautaustoimessa esimerkiksi resurssien suunnitteluna, palveluiden digitalisointina ja asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisenä.
Antisipaatioajattelun ja ketterän muutosjohtamisen yhdistäminen
Jensen Clayton (2021) esittelee muutosjohtamisen ketteryyden näkökulman. Ketterä muutosjohtaminen (Agile Change Management) yhdistää ketterän projektinhallinnan periaatteet ja muutosjohtamisen, tarjoten organisaatioille joustavan ja nopean tavan sopeutua muutoksiin. Se painottaa jatkuvaa kehittämistä, osallistamista ja reagointikykyä, täydentäen perinteisiä muutosjohtamisen malleja.
Ketterä muutosjohtaminen täydentyy ennakoinnilla. Ennakointi yhdistettynä ketteryyteen lisää organisaation kykyä mukautua sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoksiin (Aho 2024). Tämä strategia, jossa tulevaisuuteen vaikuttaminen ja ketteryys yhdistyvät, luo toimintatavan, jossa organisaatio ei pelkästään reagoi muutoksiin vaan aktiivisesti muokkaa omaa toimintaympäristöään (Pernaa & Neuvonen 2020).
Ennakoinnin avulla muutosprosesseja ei nähdä yksittäisinä projekteina vaan osana jatkuvaa kehitystä. Tämä tukee organisaation pitkän aikavälin tavoitteita ja resilienssiä (Kotter 1996). Antisipaatioajattelun avulla hautaustoimi voikin omaksua ennakoivan toimintakulttuurin, jossa muutoksiin vastataan joustavasti tulevaisuutta ajatellen.
Antisipaatioajattelun hyödyntäminen ketterässä muutosjohtamisessa tukee hautaustoimea sen siirtymässä kohti ennakoivaa kulttuuria. Tämä tarkoittaa organisaation kykyä havaita heikkoja signaaleja mukautua joustavasti tulevaisuuden haasteisiin. Ketterän muutosjohtamisen malli osoittaa, että tällaiset lähestymistavat eivät rajoitu pelkästään nopeasti muuttuville teknologiasektoreille. Ennakoiva ja ketterä muutosjohtaminen mahdollistavat perinteisilläkin aloilla, kuten hautaustoimessa, paremman valmistautumisen tulevaisuuden haasteisiin sekä muutosvoiman ja resilienssin vahvistamisen.
Kirjoittajat
Minna Aho valmistuu YAMK-tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulun uudistavasta johtajuudesta.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana.Hän on kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta.
Lähteet
Aho, M. 2024. Ketterä muutosjohtaminen hautaustoimessa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024111828660
fietzfotos. 2019. Fietz, A. Hautausmaa, hautakivi, hauta. Viitattu 17.11.2024. Saatavissa Hautausmaa Hautakivi Hauta – Ilmainen valokuva Pixabayssa
Jensen Clayton, S. 2021. An Agile Approach to Change Management. Harvard Business Review Digital Articles. Viitattu 17.11.2024. Saatavissa https://hbr.org/2021/01/an-agile-approach-to-change-management
Kotter, J. P. 1996. Leading Change. Brighton: Harvard Business Review Press.
Kuronen, M. 2022. Systeemisen muotoilun lähestymistapa suomalaiseen hautaamisen ekosysteemiin. Opinnäytetyö. Novia-amk. Viitattu 17.11.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/226487/kuronen-marja.pdf?sequence=2&isAllowed=y
Pernaa, H.-K., & Neuvonen, A. 2020. Antisipaatio – tulevaisuuden ja kompleksisuuden tuore liitto. Johtaminen kompleksisessa maailmassa. Gaudeamus.
Senge, P. M. 1990. The Fifth Discipline: The Art & Practice of The Learning Organization. New York City: Doubleday.
Tilastokeskus. 2024. Väestöennuste 2024. StatFin. Viitattu 17.11.2024. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaenn/statfin_vaenn_pxt_14wy.px/