Neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentäminen ja kiertotaloudellinen ajattelu ovat nyky-yhteiskunnassa jatkuvasti enemmän korostuvia teemoja. Tästä hyvä esimerkki on hallituksen esitys uudeksi jätelaiksi, jossa kiertotalouden ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen on nostettu aiempaa suurempaan rooliin (Hallituksen esitys jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 2021). Tästä huolimatta liukkaudentorjuntaan käytettävän kiviaineksen elinkaari on edelleen pääsääntöisesti yhden talvikauden mittainen. LAB-ammattikorkeakoulun kestävän rakentamisen koulutusohjelman opiskelija Jani Nissinen on keväällä 2021 julkaissut YAMK-opinnäytetyön Harjausjätteen jalostaminen hiekoitusmateriaaliksi – Toiminnan vaatimusten ja edellytysten kartoitus, jossa on kartoitettu hiekoitusmateriaalin uusiokäyttöön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Työn tilaajana toimi Destia Oy. (Nissinen 2021.)
Harjausjätteen sisältämät epäpuhtaudet ovat ennakko-oletuksia vähäisempi ongelma
Destian hoitamien Helsingin alueurakoiden harjausjätteet eivät tutkittujen näytteiden perusteella sisällä haitallisia määriä raskasmetalleja. Öljyhiilivetyjen osalta havaittiin kohonneita, mutta ei selvästi käyttöä rajoittavia pitoisuuksia. Kun otetaan huomioon haitta-aineiden taipumus sitoutua materiaalin hienoainekseen, ja PIMA-asetuksen taustapitoisuuden määritelmä, voidaan olettaa harjausjätteen olevan hienoaineksen poistamisen jälkeen riittävän puhdasta käytettäväksi uudelleen hiekoitusmateriaalina. Hienoaines on materiaalista poistettava myös katupölyn ehkäisemiseksi. (Nissinen 2021, 16-21.)
Hiekoitussepelin uusiokäytöstä on olemassa positiivisia kokemuksia
Harjausjätteen valmistelua uudelleen käytettäväksi hiekoitusmateriaaliksi on kokeiltu mm. Espoossa ja Raahessa. Espoossa harjausjäte on käsitelty paineilmaa hyödyntävällä syklonilla, kun taas Raahessa on käytetty perinteistä seulaa. Veden käyttöön perustuvia menetelmiä on vältelty, koska suuren epäpuhtauksia sisältävän nestefaasin muodostuminen voisi kääntää toiminnan ympäristövaikutukset negatiivisiksi. Raahessa on onnistuttu uusiokäytöllä saamaan positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi myös taloudellisia säästöjä. (Nissinen 2021, 28-29.)
Hiekoitusmateriaalia uusiokäyttämällä voidaan säästää neitseellisiä kiviainesvarantoja, joista alkaa olla pulaa ainakin suurimpien kasvukeskusten lähettyvillä. Myös kuljetuksista aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää, kun hiekoitusmateriaalia ei tarvitse tuoda kaukaa käyttökohteeseen, ja toisaalta myös ylijäämämassojen sijoitustarve pienenee. Toimivaksi suunniteltu logistiikka on avainasemassa, kun hiekoitusmateriaalin uusiokäytöstä halutaan saada taloudellisesti kannattavaa. (Nissinen 2021,32-38.)
Kirjoittajat
Jani Nissinen on LAB-ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija. Hän on laatinut opinnäytetyön, jossa on selvitetty hiekoitusmateriaalin uusiokäytön haasteita ja mahdollisuuksia.
Ossi Martikka on LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouden TKI-asiantuntija ja hän toimi Nissisen opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Hallituksen esitys jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. 2021. VN/538/2019. Lausuntopalvelu.fi. Viitattu 1.2.2021. Saatavissa https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=9db14571-b2ec-4a6f-a530-1c7bc49397eb&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744
Nissinen, J. 2020. Harjausjätteen jalostaminen hiekoitusmateriaaliksi – Toiminnan vaatimusten ja edellytysten kartoitus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 26.5.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814991
Linkit
Nissinen, J. 2020. Harjausjätteen jalostaminen hiekoitusmateriaaliksi – Toiminnan vaatimusten ja edellytysten kartoitus. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 26.5.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814991
