Huomaavaisuuden kehittäminen etävuorovaikutuksessa

Etävuorovaikutuksessa ei auta olla tyly. Sen sijaan sujuvat sosiaaliset taidot ovat oleellinen osa nykypäivän pehmeitä työelämätaitoja (Fletcher & Thornton 2023). Fletcher ja Thornton loivat tämän työelämätaitojen kategorian yhdistämällä Roblesin (2012) tunnistamien työelämätaitojen kategoriat ihmisten välinen vuorovaikutus sekä huomaavaisuus. Nämä taidot hallitseva etätyöläinen on omassa toiminnassaan huomaavainen ja kohtelias, emotionaalisesti älykäs sekä kärsivällinen ja kaiken lisäksi vielä käyttäytyy muita kohtaan kunnioittavasti.

[Alt-teksti: karhuherra paddingtonia esittävä patsas, joka tervehtii kohteliaasti nostamalla lierihattuaan tassullaan.]
Kuva 1. Kohteliaisuus maan perii. (Aitoff 2016)

Huomaavaisuuden ja kohteliaisuuden kehittäminen on tärkeää niin työssä kuin muissakin ihmissuhteissa. Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) on kehitetty etävuorovaikutuksen itsearvioinnin ja kehittämisen työkalua, jonka yhteydessä on laadittu ohjeita omien etävuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Huomaavaisuutta ja kohteliaisuutta voi kehittää esimerkiksi seuraavien vinkkien avulla.

Keskusteluissa on tärkeää olla läsnä ja kuunnella toisia huolellisesti. Ei riitä, että esittää kuuntelevaa, vaan sen lisäksi on tärkeää pyrkiä ymmärtämään toisen välittämättä viesti mahdollisimman tarkasti. Puhujia ei pidä keskeyttää, vaan antaa heille mahdollisuus ilmaista ajatuksensa loppuun. Kun itse esittää tarkentavia kysymyksiä, se osoittaa kiinnostusta ja samalla on mahdollista hankkia käsiteltävästä asiasta tarkempi ymmärrys.

Kiitä herkästi ja pyydä anteeksi tarvittaessa 

On huomaavaista kiittää muita heidän antamastaan avusta. Pienet kiitokset ja ystävälliset eleet voivat tehdä suuren eron. Myös anteeksi on tärkeää oppia pyytämään, vaikka se välillä voi tuntua vaikealta. “Kiitos”, “ole hyvä”, “anteeksi” ja “kiitos paljon” ovat sanoja, jotka osoittavat huomaavaisuutta ja kunnioitusta muita kohtaan.

Toisten tarpeisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Jos tunnistaa toisten tarpeet etukäteen ja osaa tarjota apua ennen pyytämistä, voi tarjota toiselle suuren helpotuksen, joka muistetaan pitkään. Usein haluamme myös antaa takaisin, jolloin toisten auttaminen johtaa myös mukaviin vastapalveluksiin.

Jotkut voivat ajatella, etteivät ole empaattisia ihmisiä. Tämäkin on taito, jota voi harjoitella. Kun yrittää ymmärtää toisten tunteita ja tilanteita, tulee tässä pikkuhiljaa etevämmäksi. Empatian kehittäminen auttaa osoittamaan huomaavaisuutta ja ymmärtämään paremmin muita.

Kärsivällisyys on tärkeä osa huomaavaisuutta. Vaikka haluaisi heti päästä ääneen, kannattaa odottaa rauhassa, kunnes toinen henkilö on valmis puhumaan tai toimimaan. Jos on ensimmäisenä itse äänessä, voi hiljaisemman henkilön näkökulmat jäädä kokonaan kuulematta. Se estää tehokkaasti empaattisen ymmärryksen kehittymisen.

Huomaavaisuuden huominen

Sosiaaliset taidot ovat yksi tärkeimpiä työelämän pehmeistä taidoista (Fletcher & Thornton 2023). Siksi niiden kehittämiseen kannattaa panostaa. Vaikka itsestä tuntuisi siltä, ettei ole kovin empaattinen ihminen, ei toivoa kannata menettää. Nämä taidot eivät vain paranna työympäristöä, vaan myös henkilökohtaisia suhteita. Harjoittelemiseen kannattaa sen vuoksi panostaa.

Kirjoittaja

Sami Heikkinen, FM, KTM, kehittää LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) yritysten etävuorovaikutusosaamista.

Lähteet 

Aitoff. 2016. Paddington, karhu, asema, patsas. Pixabay. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/paddington-karhu-asema-patsas-1708630/

Fletcher, S., & Thornton, K. R. 2023. The top 10 soft skills in business today compared to 2012. Business and Professional Communication Quarterly, 86(4), 411‒426.

LAB. 2024. Distance LAB – remote service hub for SMEs and public sector. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector

Robles, M. M. 2012. Executive perceptions of the top 10 soft skills needed in today’s workplace. Business Communication Quarterly, 75, 453–465. Viitattu 9.5.2024. Saatavissa  https://doi.org/10.1177/1080569912460400